Skip to content
Artwork for Elämä Kunnossa
Health & FitnessBusinessEntrepreneurship

Elämä Kunnossa

Ville Huttunen

Elämä kunnossa on podcast sinulle, joka haluat voida paremmin ilman ääripäitä, kiirettä tai jatkuvaa itsesi ruoskimista.

Tässä podcastissa puhutaan arjesta sellaisena kuin se oikeasti on:
työstä, kuormituksesta, palautumisesta, liikkumisesta, syömisestä ja niistä pienistä valinnoista, joilla on lopulta suurin merkitys.

Ei pikadieettejä.
Ei täydellistä suorittamista.
Ei "kaikki tai ei mitään" -ajattelua.

Jaksoissa käsitellään:
- miten rakentaa toimivia rutiineja kiireiseen arkeen
- miten liikkua ja syödä tavalla, joka tukee elämää – ei hallitse sitä
- miten löytää tasapaino terveyden, työn ja muun elämän välille
- miksi perusasiat ratkaisevat enemmän kuin trendit

Elämä kunnossa ei lupaa nopeita ihmeitä.
Se lupaa suuntaa, selkeyttä ja pysyvämpiä muutoksia.
Tervetuloa mukaan.

Play
  • 32 episodes
  • weekly
  • Avg 11 min
  • Finnish
Counted on this page — what you have heard stays on this device, so it is not something the list can be paged by.
  • S4 · E9
    June 29 · 9 min

    Poikkeusviikon protokolla: näin pidät rutiinin hengissä lomalla

    Kesä on lyhyt, ja loma kuuluu pitää. Moni jättää treenin tauolle muutamaksi viikoksi mökin tai reissun ajaksi. Ongelma ei ole se tauko. Ongelma on se, mitä tapahtuu sen jälkeen: pari viikkoa venyy kuukausiksi. Tässä jaksossa käsittelen poikkeusviikkoja – niitä viikkoja, jolloin arki ei mene niin kuin yleensä. Loma, mökki, flunssa tai työpiikki. Käyn läpi, miksi rutiini katkeaa juuri näinä viikkoina, ja annan konkreettisen minimiannoksen, joka pitää liekin elossa missä tahansa. Jakso on sinulle, joka haluat pitää kunnon ja rutiinin yllä myös silloin, kun viikko ei ole tavallinen. Kuuntelet sen reilussa kymmenessä minuutissa. Tilaa Elämä kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja. Lähteet: [1] Courel-Ibáñez ym., 2021 (JAMDA) — liikkumattoman jakson vaikutus iäkkäiden voimaan ja toimintakykyyn [2] Tavares ym., 2017 (Eur J Sport Sci) — vähennetty harjoittelu ja saavutusten säilyminen [3] McMaster ym., 2013 (Sports Medicine) — voiman säilyminen tauolla [4] Herrero ym., 2006 (Int J Sports Med) — tauon vaikutus kestävyyteen ja voimaan [5] Mujika & Padilla, 2000 (Sports Medicine) — lyhytaikaisen tauon vaikutukset

  • S4 · E8
    June 22 · 11 min

    Miksi sinun kannattaa aloittaa just kesällä?

    Juhannus on takana. Ja nyt sun mielessä saattaa olla yks ajatus: "Kesä on jo niin pitkällä, että ei kannata enää tällä kaudella. Aloitetaan syksyllä uudestaan." Tässä QuickCast-jaksossa puhutaan, miksi tämä ajatus on harhaa. Ja miksi juhannuksen jälkeinen viikko on itse asiassa parempi hetki aloittaa kuin moni uskoo. Käymme läpi kaks ihmismielen tutkittua mekanismia: miksi muistijälki viime kesästä ohjaa sun päätöksiä, vaikka se ei ole ennuste — ja miksi what-the-hell-efekti saa sut keskeyttämään, kun jokin on jo "menossa pieleen". Mukana on tarina yhdestä asiakkaasta, joka tuli viime kesänä juuri juhannuksen jälkeen ilmaiseen tutustumiseen. Hän sanoi tismalleen näin: "Kesäloma on syy, ei este." Talvella hän kertoi mulle, miltä tuntui katsoa taaksepäin. Sen lauseen muistan vieläkin. Jakso on sinulle, joka olet kerran taas miettinyt, että ehkä aloittaisi syksyllä. Tällä kertaa kuuntele loppuun ennen kuin päätät. Tilaa Elämä Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja.

  • S4 · E7
    June 15 · 9 min

    Liikunta ja mieli: miksi treeni auttaa jaksamaan

    Väsymys, joka ei lähde nukkumalla. Matala vire, vaikka mikään ei ole varsinaisesti hullusti. Tunnistatko? Tässä jaksossa puhutaan siitä, miten liikunta vaikuttaa mieleen ja jaksamiseen - ei lihaksiin, vaan vireeseen ja mielialaan. Käyn läpi, mitä BMJ:ssä julkaistu laaja tutkimus kertoo: mitkä lajit toimivat parhaiten, miksi teholla on väliä, ja miten pääset alkuun, vaikka et liikkuisi tällä hetkellä lainkaan. Jakso on sinulle, jos jaksaminen on tiukassa ja mietit, kannattaako liikkeelle lähteminen - tai jos haluat ymmärtää, miksi treeni tekee hyvää myös päälle. Jos jakso herätti ajatuksia, laita minulle viestiä esimerkiksi facebookin tai instagramin kautta - jutellaan lisää. Tilaa Elämä Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja. Lähteet: [1] Noetel ym., 2024 — Liikunnan vaikutus masennukseen: systemaattinen katsaus ja verkkometa-analyysi. BMJ.

  • S4 · E6
    June 8 · 13 min

    Sairaudesta terveyteen - mitä kunto oikeasti tarkoittaa

    Mitä kunto oikeasti tarkoittaa? Ja kuka on hyvässä kunnossa? Yksinkertaiselta kuulostava kysymys menee nopeasti monimutkaiseksi. Tässä jaksossa avataan kunto kolmesta näkökulmasta. Ensin Greg Glassmanin alkuperäinen sairaus–terveys–kunto -jatkumo (CrossFit Journal, 2002) - kunto puskurina sairautta vastaan, ei vain sen puuttumisena. Toiseksi se, mikä Glassmanin mallista usein unohtuu: kunto on profiili, ei yksi luku. Ja kolmanneksi tärkein kysymys tavalliselle ihmiselle - mihin sinun kehosi pitää oikeasti pystyä omassa elämässäsi? Jakso on tarkoitettu sinulle, joka mietit aloittamista, harkitset kunnon kohentamista tai vaan haluat ymmärtää, mistä koko kuntoilussa on kyse. Saat kolme konkreettista askelta, joilla pääset eteenpäin - omasta lähtötasostasi. Tilaa Elämä Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja. Lähteet: [1] Glassman, Greg. What is Fitness? — CrossFit Journal, 2002. Kunnon määritelmä, kymmenen fyysistä taitoa ja sairaus–terveys–kunto -jatkumo. [2] García-Hermoso, A. ym. Cardiorespiratory fitness is a strong and consistent predictor of morbidity and mortality among adults — British Journal of Sports Medicine, 2024. Yhteenveto 26 meta-analyysistä, yhteensä 20,9 miljoonaa havaintoa: korkea kestävyyskunto pienentää kokonaiskuolleisuutta noin 50 %. [3] Weeldreyer, N. R. ym. Cardiorespiratory fitness, body mass index and mortality: a systematic review and meta-analysis — British Journal of Sports Medicine, 2024. Hyvä kestävyyskunto suojaa kuolleisuudelta riippumatta painoindeksistä.

  • S4 · E5
    June 1 · 14 min

    Miksi useimmat elämäntapamuutokset epäonnistuvat - ja mitä tehdään toisin

    Useimmat elämäntapamuutokset hiipuvat kolmessa kuukaudessa — ei tahdonvoiman puutteen takia, vaan siksi, että ne aloitetaan väärin. Tässä jaksossa Ville Huttunen avaa kolme yleisintä ansaa, joihin ihmiset astuvat, ja viisi periaatetta, jotka tekevät muutoksesta kestävän. Jakson aikana käydään läpi: - Miksi "kaikki kerralla" -aloitus kaatuu kahdessa viikossa - "Sitten kun aloitan, aloitan kunnolla" -ansa ja miksi se on yks isoimmista vitkuttelun muodoista - Miksi kesä voi olla paras hetki aloittaa — ei pahin - Mitä tutkimus sanoo uuden tavan muodostumisajasta (vaihteluväli 18–254 päivää) - Viisi periaatetta, jotka kantavat muutoksen myös vaikeiden kausien läpi - Mitä tehdään konkreettisesti, kun lipsahdus tulee Jakso on suunnattu erityisesti aikuisille, jotka ovat yrittäneet aiemmin ja luovuttaneet — ja kaikille, jotka miettivät, kannattaako kesä siirtää aloittaminen syksyyn. Jakson lopussa: ilmainen Elämäntapamuutos 101 -opas, joka avaa 12 kuukauden mallin askel kerrallaan. Saat sen WhatsAppissa numerosta +358 40 775 3367. Lähteet: [1] Lally, P. ym., 2010 — Tutkimus uuden tavan muodostumisesta (keskimäärin 66 päivää, vaihteluväli 18–254 päivää). Julkaistu European Journal of Social Psychology. [2] Wood, W. & Neal, D.T., 2007 — Tapojen automatisoitumisen pitkäkestoinen aikajänne (12–24 kk). Psychological Review. Tilaa Elämä Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja. Spotify: https://open.spotify.com/show/5NBQc5CT6ICNurDLA1DPPi Apple Podcasts: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/elämä-kunnossa/id1844556634?l=fi

  • S4 · E3
    May 25 · 16 min

    40+ ja CrossFit: miksi elinvoimaisuus palaa nopeammin kuin uskot

    Olet 40+. Mietit, pitäisikö ruveta liikkumaan. Mutta sisällä jokin sanoo: "Olen liian huonossa kunnossa." "Selkä ei kestä." "Tämä ei taida olla minun ikäisille." Tässä QuickCast-jaksossa käydään läpi, miksi aloittaminen tuntuu vaikealta — ja miksi se ei ole sun heikkous, vaan biologiaa. Amygdala, homeostaasi, tappioaversio ja automatisoitunut käyttäytyminen — nämä neljä asiaa selittävät, miksi mieli tekee vastarintaa juuri silloin, kun keho kaipaisi muutosta. Mutta ennen kaikkea: tämä jakso kertoo, mitä tapahtuu, kun pääsee yli aloituksen kynnyksen. Asiakkaat kertovat omilla sanoillaan, miten arjen pienet asiat ovat helpottuneet — sukat ja kengät aamulla, puhelimen poiminta lattialta, lasten kanssa leikkiminen. Yksi asiakas sanoo: "Tammikuun jälkeen en ole syönyt yhtään särkylääkettä." Ja sen lisäksi: yllätys, joka tulee kaikille. Elinvoimaisuus palaa nopeammin kuin uskot. Ei kuukausissa, vaan viikoissa. Jakso on sinulle, joka olet ehkä jo pitkän aikaa miettinyt aloittamista, mutta odottanut "parempaa hetkeä". Tämä jakso kertoo, miksi sitä parempaa hetkeä ei koskaan tule — ja miksi nyt on se hetki, jota olet odottanut. Tilaa Elämä Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja.

  • S4 · E4
    May 21 · 11 min

    HYROX 101: Mikä tämä laji on, ja miksi Iivo Niskanen meni mukaan

    Mitä HYROX on, ja miksi siitä on tullut maailman nopeimmin kasvava kuntoilulaji? Toukokuun 9. päivä Helsingin Messukeskukseen kerääntyi lähes 8 000 ihmistä Suomen ensimmäiseen kansainväliseen HYROX-tapahtumaan. Mukana oli myös Vieremän oma Iivo Niskanen, kolminkertainen olympiavoittaja. Mutta hän ei tullut sinne voittamaan. Tässä jaksossa käyn läpi, mikä HYROX oikeasti on, mistä se on tullut ja miksi se eroaa monesta muusta kuntoilukisasta. Selitän, miksi HYROX on enemmänkin kisailua kuin kilpailua — ja miksi tämä tekee siitä houkuttelevan tavalliselle kuntoilijalle. Kuulet myös, mitä Niskanen itse sanoi kokemuksesta, ja miksi hänen asenteensa kertoo paljon koko lajin ytimestä. Jakso on tarkoitettu kuuntelijalle, joka haluaa ymmärtää HYROXin perusteet ennen mahdollista osallistumista — tai vain ymmärtää, mistä lajista somessa puhutaan. Tilaa Elämä Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja.

  • S4 · E2
    May 18 · 16 min

    Ensimmäinen kuukausi intron jälkeen — näin polkusi rakentuu

    Mitä tapahtuu intron jälkeen? Tämä on yksi yleisimmistä kysymyksistä, joita kuulen aloittavilta asiakkailta. Ja juuri tähän vastataan tässä jaksossa. Käyn läpi, miten ensimmäinen kuukausi käytännössä etenee CrossFit Iisalmessa. Päivää ennen ensimmäistä tapaamista saat valmentajalta WhatsApp-videon. Itse ensimmäinen treeni on aina kahdestaan — ei ryhmässä, ei muiden katseiden alla. Sieltä polku haarautuu sun tavoitteiden mukaan: joku siirtyy ryhmätunneille nopeasti, joku käy ensin useamman kerran kahdestaan, joku jatkaa pelkästään valmentajan kanssa. Jakso on sinulle, joka mietit aloittamista — ja sinulle, joka olet juuri aloittamassa. Käsittelemme myös skaalauksen periaatteen, sovelluksen oppimisen, ja ravitsemuksen roolin osana kokonaisuutta. Ensimmäinen kuukausi ei vaadi sinulta täydellisyyttä. Se vaatii sen, että tulet paikalle. Loput hoidetaan. Lähdeviitteet CrossFit Iisalmi, sisäinen On-Ramp -käsikirja (2026) — Henkilökohtaisen On-Ramp-prosessin kuvaus Wood, W. & Rünger, D. (2016) — 43 % päivittäisistä toimista automaattisia LeDoux, J. (1996) — Amygdalan nopea uhkareaktio Kahneman, D. (2011) — Tappioaversio, menetykset painotetaan 2x voittoihin nähden Gollwitzer, P. M. (1999) — Konkreettinen suunnitelma vs. yleinen aikomus Lally, P. et al. (2010) — Uuden tottumuksen automatisoituminen ~66 päivässä

  • S4 · E1
    May 11 · 11 min

    Mitä ilmaisessa introssa oikeasti tapahtuu — vaihe vaiheelta

    Moni miettii ilmaisen intron varaamista, mutta jää epäröimään. Pitääkö olla kunnossa? Joutuuko treenaamaan? Onko pakko sitoutua johonkin? Tässä jaksossa Ville käy läpi vaihe vaiheelta, mitä ilmaisessa introssa oikeasti tapahtuu — ja mitä siellä ei tapahdu. Saat selkeän kuvan siitä, mitä odottaa, miksi keskustelu on rakennettu juuri näin, ja mitä introsta jää käteen, vaikka et päättäisi aloittaa mitään. Tämä jakso on sinulle, jos olet joskus klikannut intro-linkkiä mutta sulkenut sen, koska tuntui että pitäisi olla "vähän paremmassa kunnossa ennen kuin voi tulla". Ville kertoo suoraan, miksi tämä ajatus on yleisin syy lykätä aloittamista — ja miksi se on samalla yleisin väärinkäsitys. Kuuntele, niin tiedät tarkalleen, mihin olet tulossa. Sen jälkeen päätös aloittaa tai olla aloittamatta on helppo tehdä.

  • S3 · E10
    May 4 · 11 min

    Miten vahvistan omaa resilienssiäni? — Resilienssi-sarja 3/3

    Miten rakennat arjen, joka kestää? Ja miten palaat, kun se lipsuu? Tässä resilienssi-sarjan viimeisessä jaksossa mennään käytäntöön. Kuulet kolme askelta, joilla vahvistat omaa resilienssiäsi: omat ei-neuvoteltavat, suojattu palautuminen ja ympäristö, joka kannattelee. Motivaatio on polttoainetta, joka loppuu. Rakenne on moottori, joka pyörii ilman polttoainetta. Lähteet: [1] Gollwitzer, P.M., 1999 — Implementation intentions. American Psychologist. [2] Lally, P. et al., 2010 — How are habits formed. European Journal of Social Psychology. [3] Trenz, E. et al., 2024 — Promoting new habits at work. JOOP. [4] Bonanno, G.A., 2021 — The resilience paradox. European Journal of Psychotraumatology. [5] Neumann, R.J. et al., 2022 — Physical fitness and resilience. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci. [6] Lo Martire, V. et al., 2024 — Improving sleep to improve stress resilience. Current Sleep Medicine Reports.

  • S3 · E9
    April 27 · 11 min

    Mistä resilienssi syntyy? — Resilienssi-sarja 2/3

    Miksi jotkut viikot sujuvat helposti ja toiset kaatuvat yhteen huonoon päivään? Ero ei ole sattumaa eikä luonteenpiirre — se on seurausta siitä, millainen pohja sinulla on alla. Tässä jaksossa käydään läpi resilienssin neljä rakennusainetta: uni, liike, ihmiset ja palautuminen. Kuulet, miksi nämä eivät ole bonuksia vaan perustuksia — ja saat yhden konkreettisen keinon, jolla voit parantaa untasi ja resilienssiäsi heti tänään. Jakso on toinen osa kolmen jakson resilienssi-sarjaa. Lähteet: [1] Lo Martire, V. et al., 2024 — Improving sleep to improve stress resilience. Current Sleep Medicine Reports. [2] Neuron (Cell Press), 2025 — Sleep and the recovery from stress. [3] Ozbay, F. et al., 2007 — Social support and resilience to stress. Psychiatry (Edgmont). [4] Neumann, R.J. et al., 2022 — Physical fitness and resilience to modern life stress. European Archives of Psychiatry and Clinical Neuroscience. [5] Rimmele, U. et al., 2007 — Trained men show lower cortisol and heart rate responses to psychosocial stress. Psychoneuroendocrinology. [6] Bonanno, G.A., 2021 — The resilience paradox. European Journal of Psychotraumatology. [7] StatPearls (NCBI), 2024 — Physiology, Stress Reaction.

  • S3 · E8
    April 20 · 11 min

    Mitä on resilienssi? — Resilienssi-sarja 1/3

    Miksi jotkut ihmiset näyttävät kestävän enemmän kuin toiset? Ja miksi useimmat meistä aliarvioivat omaa kykyään palautua? Tässä jaksossa avataan, mitä resilienssi oikeesti tarkoittaa — ja miksi se ei ole sitä, mitä useimmat luulee. Resilienssi ei ole tunteettomuutta, poikkeuksellista kovuutta tai synnynnäinen lahja. Se on opittava taito. Jakso on ensimmäinen osa kolmen jakson resilienssi-sarjaa. Kuulet, miksi noin kaksi kolmasosaa ihmisistä osoittaa resilientin toipumiskaaren vakavienkin vastoinkäymisten jälkeen, miten joustavuus on tärkeämpää kuin kovuus, ja miksi fyysinen harjoittelu on yksi tehokkaimmista tavoista rakentaa resilienssiä. Kenelle: Kaikille, jotka haluavat ymmärtää omaa kestävyyttään paremmin — ja erityisesti niille, jotka luulevat ettei heissä ole resilienssiä. Kuuntele ja kerro, tunnistatkö itsesi. Lähteet: [1] Bonanno, G.A., 2004 — Loss, trauma, and human resilience. American Psychologist. [2] Bonanno, G.A., 2021 — The resilience paradox. European Journal of Psychotraumatology. [3] Galatzer-Levy, Huang & Bonanno, 2018 — Meta-analyysi: resilienssi yleisin toipumiskaari. [4] APA — Resilience: opittava taito, ei synnynnäinen piirre. [5] Philippi et al., 2024 — Lihasvoima stressiresilienssin ennustajana. Leibniz Institute for Resilience Research. [6] Liu et al., 2024 — Fyysinen aktiivisuus ja psykologinen resilienssi. Frontiers in Psychology.

Showing 21–32 of 32 episodes