Skip to content
Artwork for Elämä Kunnossa
Health & FitnessBusinessEntrepreneurship

Elämä Kunnossa

Ville Huttunen

Elämä kunnossa on podcast sinulle, joka haluat voida paremmin ilman ääripäitä, kiirettä tai jatkuvaa itsesi ruoskimista.

Tässä podcastissa puhutaan arjesta sellaisena kuin se oikeasti on:
työstä, kuormituksesta, palautumisesta, liikkumisesta, syömisestä ja niistä pienistä valinnoista, joilla on lopulta suurin merkitys.

Ei pikadieettejä.
Ei täydellistä suorittamista.
Ei "kaikki tai ei mitään" -ajattelua.

Jaksoissa käsitellään:
- miten rakentaa toimivia rutiineja kiireiseen arkeen
- miten liikkua ja syödä tavalla, joka tukee elämää – ei hallitse sitä
- miten löytää tasapaino terveyden, työn ja muun elämän välille
- miksi perusasiat ratkaisevat enemmän kuin trendit

Elämä kunnossa ei lupaa nopeita ihmeitä.
Se lupaa suuntaa, selkeyttä ja pysyvämpiä muutoksia.
Tervetuloa mukaan.

Play
  • 32 episodes
  • weekly
  • Avg 11 min
  • Finnish
Counted on this page — what you have heard stays on this device, so it is not something the list can be paged by.
  • S6 · E9
    Monday · 8 min

    Toimintakyky 80-vuotiaana — mitä se tarkoittaa tällä viikolla?

    Kuvittele itsesi 80-vuotiaana. Olet mökillä. Haluat kävellä rantasaunalle, kantaa puut mukana ja tulla takaisin omin jaloin. Se kuulostaa yksinkertaiselta — mutta mitä se oikeasti vaatii keholtasi? Tässä jaksossa puretaan yksi arkinen toive konkreettisiksi fyysisiksi vaatimuksiksi ja käydään läpi, miten kaukaisesta tavoitteesta tehdään tämän viikon tekemistä. Jakson aikana käydään läpi: - Mitä rantasaunamatka vaatii keholtasi: kestävyys, voima, tasapaino ja liikkuvuus - Miksi lihasvoiman menetys tekee asiasta ajankohtaisen jo nyt — prosessi alkaa 30 ikävuoden jälkeen - Miksi peli ei ole menetetty, vaikka aloittaisit yli 60-vuotiaana - Kuuden tason tavoiteketju: 80-vuotiaana → 65-vuotiaana → nyt → 8 viikkoa → tämä viikko → poikkeusviikko - Miksi et tarvitse salitaustaa — tarvitset syyn, joka on sinulle tärkeä Jakso on sulle, jos olet miettinyt miltä oma arki näyttää 10, 20 tai 30 vuoden päästä — ja haluatko pystyä vaikuttamaan siihen. Ilmainen InBody-kehonkoostumusmittaus intron yhteydessä. Varaa ilmainen intro: crossfitiisalmi.com Tilaa Elämä Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja: Spotify: https://open.spotify.com/show/5NBQc5CT6ICNurDLA1DPPi Apple Podcasts: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/elämä-kunnossa/id1844556634?l=fi Lähteet: [1] UKK-instituutti. Liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille. [2] UKK-instituutti. Liikunta ja ikääntyminen. [3] Goodpaster ym. (2006). The loss of skeletal muscle strength, mass, and quality in older adults. Journals of Gerontology, 61(10), 1059–1064. [4] Rodrigues ym. (2022). The Effectiveness of Planning Interventions for Improving Physical Activity. Health Psychology Review, 16(2). [5] Grosicki ym. (2025). Goal Setting in Exercise and Physical Activity. Sports Medicine.

  • S6 · E8
    November 9 · 9 min

    Mitkä hiilihydraatit ovat parhaita - ja milloin sillä on oikeasti väliä?

    Sä seisot kaupassa riisihyllyn edessä. Valkoista riisiä, tummaa riisiä, erikoispaketti jossa lukee "matala GI". Mikä on oikea valinta? Tässä jaksossa käydään läpi, mitä glykeeminen indeksi oikeasti mittaa, miksi se yksinään harhauttaa — ja miten sä valitset oikean hiilihydraatin oikeaan tilanteeseen ilman taulukoita. Jakson aikana käydään läpi: - Miksi matala GI ei automaattisesti tarkoita terveellistä - Kolme asiaa, jotka ratkaisee enemmän kuin GI-taulukko: aterian kokonaisuus, annoskoko ja käyttötarkoitus - Lautasmalli kahdessa versiossa: arki ja treenipäivä - Kolme konkreettista ateriaesimerkkiä, joita voit kokeilla heti Jakso on sulle, jos olet miettinyt pitäisikö valita tumma vai valkoinen riisi, täysjyvä vai tavallinen pasta — tai ihmetellyt, miksi GI-luvut eivät tunnu vastaavan omaa kokemustasi. Varaa ilmainen intro: crossfitiisalmi.com Tilaa Elämä Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja: Spotify: https://open.spotify.com/show/5NBQc5CT6ICNurDLA1DPPi Apple Podcasts: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/elämä-kunnossa/id1844556634?l=fi Lähteet: [1] Jenkins ym. (1981). Glycemic index of foods. American Journal of Clinical Nutrition, 34(3), 362–366. [2] Atkinson ym. (2021). International tables of glycemic index and glycemic load values 2021. American Journal of Clinical Nutrition, 114(5), 1625–1632. [3] Rajamand Ekberg ym. (2024). A protein-rich meal provides beneficial glycemic and hormonal responses. Frontiers in Nutrition, 11, 1395745. [4] Kansalliset ravitsemussuositukset (2024). Kestävää terveyttä ruoasta. Ruokavirasto. [5] Terveurheilija.fi. Urheilijan lautasmalli. UKK-instituutti / Olympiakomitea.

  • S6 · E7
    November 2 · 10 min

    Tarvitsetko lisää lepoa vai parempaa kuntoa?

    Mua väsyttää liikaa treenata. Se on lause, jonka jokainen meistä on sanonut. Mutta väsymys voi tarkoittaa kymmentä eri asiaa — ja jokaiseen kannattaa reagoida eri tavalla. Tässä jaksossa käyn läpi neljä erilaista väsymyksen muotoa: uneliaisuuden, fyysisen uupumuksen, henkisen kuormituksen ja aloittamisen vastuksen. Puhun siitä, mitä tutkimus sanoo henkisestä väsymyksestä ja harjoittelusta, ja annan kolme käytännön kysymystä, joilla voit tehdä paremman päätöksen seuraavan kerran kun olo ei ole paras mahdollinen. Puhun myös siitä, miksi toisen puolesta on helpompi lähteä kuin itsensä. 🔗 Varaa ilmainen intro: crossfitiisalmi.com 💬 Tai suoraan WhatsAppilla: https://wa.me/358407753367?text=Kuuntelin%20podcastin%20ja%20haluan%20varata%20ilmaisen%20intron Lähteet: • Solon-Júnior et al. (2026). Mental Fatigue and Resistance Exercise. European Journal of Sport Science, 26(6), e70194. • Van Cutsem et al. (2017). The Effects of Mental Fatigue on Physical Performance. Sports Medicine, 47(8), 1569–1588. • Reed & Ones (2006). The Effect of Acute Aerobic Exercise on Positive Activated Affect. Psychology of Sport and Exercise, 7(5), 477–514. • Weinstein et al. (2024). Affective Responses to Acute Exercise. Psychosomatic Medicine, 86(6), 526–537. • Fullagar et al. (2015). Sleep and Athletic Performance. Sports Medicine, 45(2), 161–186. • Hershfield (2011). Future Self-Continuity: How Conceptions of the Future Self Transform Intertemporal Choice. Annals of the New York Academy of Sciences, 1235(1), 30–43. • Rutchick et al. (2018). Future Self-Continuity Is Associated With Improved Health and Increases Exercise Behavior. Journal of Experimental Psychology: Applied, 24(1), 72–80.

  • S6 · E6
    October 26 · 10 min

    Paljonko proteiinia oikeesti tarvitset?

    Todennäköisesti se proteiinimäärä, minkä sä nyt syöt, ei riitä. Ja todennäköisesti se, mitä netissä neuvotaan, on liikaa. Totuus on jossain siinä välissä. Tässä jaksossa käydään läpi, mitä tutkimusnäyttö oikeasti sanoo proteiinin tarpeesta — ja miksi yleiset ravitsemussuositukset eivät riitä, jos haluat kehittyä, palautua ja muuttaa kehonkoostumusta. Saat kolme käytännön sääntöä, joilla proteiini menee kohdilleen ilman pakkomielteistä laskemista. Jakso on sinulle, jos treeni ei tunnu tuottavan tulosta, palautuminen on hidasta tai haluat yksinkertaisen tavan syödä paremmin. Varaa ilmainen intro osoitteesta crossfitiisalmi.com tai lähetä WhatsApp-viesti: https://wa.me/358407753367?text=Moi!%20Haluan%20varata%20ilmaisen%20intron Tilaa Elämä Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja. Lähteet: [1] Nordic Nutrition Recommendations 2023. Nordic Council of Ministers, Nord 2023:003. [2] Morton ym. 2018 — Proteiinilisän vaikutus lihasvoimaan ja -massaan voimaharjoittelussa, 49 tutkimuksen meta-analyysi. [3] Nunes ym. 2022 — Proteiinin saanti lihasmassan ja toimintakyvyn tueksi, 74 tutkimuksen meta-analyysi. [4] Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2024 — Kansalliset ravitsemussuositukset. [5] Stokes ym. 2018 — Proteiinin rooli lihaskasvussa voimaharjoittelun yhteydessä.

  • S6 · E5
    October 19 · 12 min

    Lihottaako lenkkeily?

    Lenkkeily on loistavaa liikuntaa — mutta miksi vaaka ei liiku, vaikka treenaat enemmän kuin koskaan? Tässä jaksossa käyn läpi kolme mekanismia, joilla keho kompensoi liikunnan energiankulutusta: lisääntynyt nälkä, arjen liikkeen väheneminen ja kokonaisenergiankulutuksen sopeutuminen. Kerron myös, miksi voimaharjoittelu ja syömisen hallinta ratkaisevat painonpudotuksessa enemmän kuin pelkkä lenkkeily — ja miksi lenkkeilyn todellinen arvo on jossain muualla kuin vaa'assa. Varaa ilmainen intro: https://wa.me/358407753367?text=Haluan%20varata%20ilmaisen%20intron Lähteet: - Riou ym. (2015) Nutrients — energiakompensaatio liikuntainterventioissa - Careau ym. (2021) Current Biology — 28 % kompensaatio väestötasolla - Pontzer ym. (2016) Current Biology — constrained total energy expenditure -malli - Pontzer (2018) Physiology — rajoitetun energiankulutuksen mekanistinen katsaus - Silva ym. (2018) British Journal of Nutrition — NEAT-kompensaatio - Mason ym. (2015) Clinical Endocrinology — ghreliini ja leptiini liikunnan yhteydessä - Jayedi ym. (2024) JAMA Network Open — annos-vastemeta-analyysi - Zhang ym. (2026) Scientific Reports — liikunta painon ylläpitovaiheessa - Nunes ym. (2025) J Int Soc Sports Nutr — aerobinen vs. voima vs. yhdistelmä

  • S6 · E4
    October 12 · 13 min

    Onko carnivore hyvä ruokavalio?

    Onko carnivore hyvä ruokavalio? Tässä jaksossa katsotaan, mitä carnivoresta tiedetään tutkimuksen perusteella, mitä tutkimus ei vielä kerro ja miksi tiukkaa ruokavaliota on usein vaikea pitää arjessa. Jaksossa: - mitä carnivore-ruokavaliolla tarkoitetaan - mitä tutkimuskatsaukset kertovat carnivoresta ja miksi näyttö on vielä heikkoa - mitä yleisesti tiedetään ravintoaineista ja kolesterolista ruokavaliossa, jossa ruokavalio on hyvin rajattu - miksi painon palautuminen on yleistä kaikilla ruokavalioilla - miksi ruokavalion nimeä tärkeämpää on se, kuinka hyvin siinä pysyy mukana Tämä jakso on yleistä tietoa, ei yksilöllistä ravitsemusneuvontaa. Jos kyse on sairaudesta, lääkityksestä tai oireista, ota ensin yhteys lääkäriin. Jos haluat ruokailutavan, joka edistää sinun omia tavoitteitasi ja johon saat rakenteen ja tuen, varaa ilmainen intro: crossfitiisalmi.com Lähteet (PubMed-varmennettu): 1. Carnivore Diet: A Scoping Review of the Current Evidence, Potential Benefits and Risks. Nutrients 2026. https://doi.org/10.3390/nu18020348 2. Subjective Experiences and Blood Parameter Changes in Individuals From Germany Following a Self-Conceived "Carnivore Diet": An Explorative Study. Cureus 2025. https://doi.org/10.7759/cureus.82521 3. Meat and meat products - a scoping review for Nordic Nutrition Recommendations 2023. Food Nutr Res 2024. https://doi.org/10.29219/fnr.v68.10538 4. Carnivore and Animal-Based Diets in Sport: A Critical Evaluation of Current Evidence and Future Perspectives for Precision Nutrition. Nutrients 2026. https://doi.org/10.3390/nu18060998 5. Anthropometric Trajectories and Dietary Compliance During a Personalized Ketogenic Program. Nutrients 2025. https://doi.org/10.3390/nu17091475 6. Pathways from dieting to weight regain, to obesity and to the metabolic syndrome: an overview. Obes Rev 2015. https://doi.org/10.1111/obr.12250 7. Dansinger ML ym. Comparison of the Atkins, Ornish, Weight Watchers, and Zone diets for weight loss and heart disease risk reduction: a randomized trial. JAMA 2005;293(1):43–53. https://doi.org/10.1001/jama.293.1.43 8. Gardner CD ym. Effect of low-fat vs low-carbohydrate diet on 12-month weight loss in overweight adults and the association with genotype pattern or insulin secretion: the DIETFITS randomized clinical trial. JAMA 2018;319(7):667–79. https://doi.org/10.1001/jama.2018.0245 9. Timko CA, Perone J. Rigid and flexible control of eating behavior in a college population. Eat Behav 2005;6(2):119–25. https://doi.org/10.1016/j.eatbeh.2004.09.002 Elämä Kunnossa -podcast: CrossFit Iisalmi, Ville Huttunen.

  • S6 · E3
    October 5 · 16 min

    Väite: Painonpudotus vaatii täydellisen ruokavalion

    Tämä on Elämä Kunnossa -podcastin vuosipäivän jakso. Ensimmäinen jakso julkaistiin 7.10.2025. Väite: painonpudotus vaatii täydellisen ruokavalion. Jaksossa käydään läpi, mitä tutkimus sanoo ruokavalioista ja miksi täydellisyys kaataa usein enemmän kuin auttaa. Mukana on asiakkaiden omia kokemuksia anonymisoituna. Jaksossa: - Eri ruokavalioiden erot painonpudotuksessa ovat tutkimuksissa pieniä. Ratkaisevaa on, kuinka hyvin ruokavaliossa pysyy mukana. - Mustavalkoinen ajattelu ("joko täydellisesti tai ei ollenkaan") liittyy painon palaamiseen. - Mitä pitkään onnistuneet tekevät: sama rytmi arkena ja viikonloppuna, säännöllinen aamupala ja itsensä seuraaminen. - Neljä käytännön asiaa "riittävän hyvään" arkeen. - Sairastuminen, loukkaantuminen ja tauot: miksi identiteetti on tärkeämpi kuin täydellinen viikko. Rajaus: jakso on yleistä tietoa, ei yksilöllistä ohjetta. Kuumeessa ei treenata, ja loukkaantuneen kehonosan kanssa noudatetaan lääkärin tai fysioterapeutin ohjeita. Jos sinulla on sairaus tai lääkitys, joka vaikuttaa painoon tai syömiseen, keskustele lääkärin tai ravitsemusterapeutin kanssa. Haluatko aloittaa rauhassa ja ilman sitoutumista? Varaa ilmainen intro: https://crossfitiisalmi.com/tutustumistunti-esitietolomake/ Lähteet: [1] Johnston BC ym. Comparison of weight loss among named diet programs in overweight and obese adults: a meta-analysis. JAMA 2014;312(9):923–33. doi:10.1001/jama.2014.10397 [2] Gardner CD ym. Effect of low-fat vs low-carbohydrate diet on 12-month weight loss in overweight adults (DIETFITS). JAMA 2018;319(7):667–79. doi:10.1001/jama.2018.0245 [3] Dansinger ML ym. Comparison of the Atkins, Ornish, Weight Watchers, and Zone diets for weight loss and heart disease risk reduction. JAMA 2005;293(1):43–53. doi:10.1001/jama.293.1.43 [4] Byrne S, Cooper Z, Fairburn C. Psychological predictors of weight regain in obesity. Behav Res Ther 2004;42(11):1341–56. doi:10.1016/j.brat.2003.09.004 [5] Timko CA, Perone J. Rigid and flexible control of eating behavior in a college population. Eat Behav 2005;6(2):119–25. doi:10.1016/j.eatbeh.2004.09.002 [6] Zyriax BC ym. Association of cognitive dietary restraint and disinhibition with prediabetes. Public Health Nutr 2012;15(5):860–7. doi:10.1017/S1368980011002370 [7] Wing RR, Phelan S. Long-term weight loss maintenance. Am J Clin Nutr 2005;82(1 Suppl):222S–5S. doi:10.1093/ajcn/82.1.222S [8] Leidy HJ ym. The role of protein in weight loss and maintenance. Am J Clin Nutr 2015;101(6):1320S–9S. doi:10.3945/ajcn.114.084038 [9] Hall KD, Kahan S. Maintenance of lost weight and long-term management of obesity. Med Clin North Am 2018;102(1):183–97. doi:10.1016/j.mcna.2017.08.012

  • S6 · E2
    September 28 · 9 min

    Väite: Sykealueet kertovat aina, onko treeni hyvä

    Heräät aamulla, katsot kelloa, ja se sanoo: palautuminen heikko, suositus lepo. Ja siinä samassa pieni ääni päässä sanoo: "no ei sitten tänään." Tässä jaksossa puretaan väite, että sykealueet ja palautumisluvut kertovat aina, onko treeni hyvä. Käydään läpi kaksi asiaa. Ensin tekninen puoli: miksi rannesyke heittää voimaharjoittelussa ja intervalleissa, miksi kellon sykevyöhykkeet perustuvat ikäkaavaan, joka voi olla kymmenen lyöntiä pielessä, ja miksi yksittäinen HRV-lukema on yksi otos, jossa on paljon kohinaa. Sitten se tärkeämpi: vaikka kello olisi oikeassa, sen ei silti pitäisi päättää puolestasi. Pitkällä aikavälillä kunto ei rakennu optimaalisista yksittäisistä treeneistä, vaan siitä, että menet – myös keskinkertaisina päivinä. Jaksossa myös selkeä raja: milloin kehoa oikeasti pitää kuunnella (kuume, sairaus, viikkoja jatkuva heikko palautuminen) ja mitä mittareita kannattaa katsoa numeron sijaan. Jakso on sinulle, joka käytät älykelloa tai sykemittaria ja huomaat sen välillä antavan tekosyyn jäädä kotiin. Jos haluat rakenteen, joka vie sinut treeniin myös niinä päivinä, kun appi sanoo ei, varaa ilmainen intro: https://crossfitiisalmi.com Kello on renki. Sinä olet isäntä. Lähteet: [1] Zhang et al., 2020 – Meta-analyysi rannesykemittauksen tarkkuudesta: voimaharjoittelussa keskimäärin 7 lyöntiä pielessä, virhe kasvaa sykkeen noustessa [2] Tanaka, Monahan & Seals, 2001 – Ikään perustuva maksimisykekaava aliarvioi vanhempien aikuisten maksimisykettä [3] Nes et al., 2013 – HUNT Fitness Study: ikäkaavan keskivirhe 10,8 lyöntiä/min [4] Dobbs et al., 2019 – Meta-analyysi HRV:n mittaamisesta kannettavilla laitteilla: sama laite ja vakioitu mittaus [5] Stein & Pu, 2012 – Katsaus HRV:n vaihtelusta ja tulkinnan varaumista [6] Düking et al., 2021 – Meta-analyysi: HRV-ohjattu treeni ei parantanut suorituskykyä merkitsevästi ennalta suunniteltuun verrattuna [7] de Zambotti et al., 2021 – Kohtuullinenkin ilta-alkoholi nostaa yösykettä ja laskee HRV:tä [8] Cincin et al., 2014 – Univaje heikentää sykkeen palautumista rasituksesta [9] Coyle & González-Alonso, 2001 – Sykkeen nousu pitkäkestoisessa suorituksessa samalla teholla [10] González-Alonso et al., 1997 – Kuumuus ja nestehukka nostavat sykettä [11] Dick & Diehl, 2014 – Kuumeisena rasittava liikunta on riski; paluu vasta kuumeen laskettua [12] Lea et al., 2022 – Meta-analyysi: koettu kuormitus (RPE) luotettava mittari voimaharjoittelussa [13] Fuller et al., 2020 – Katsaus kaupallisten laitteiden luotettavuudesta: askeleet ja leposyke tarkkoja, energiankulutus ei

  • S6 · E1
    September 21 · 9 min

    Väite: Menopaussissa lihominen on väistämätöntä

    "Vaihdevuodet tuli, ja paino lähti nousuun, eikä sille voi mitään." Tän kuulee tosi usein — melkein annettuna totuutena. Mut pitääkö se paikkansa? Tässä jaksossa puran väitteen menopaussin ja lihomisen väistämättömyydestä — rehellisesti ja näyttöön nojaten. Ja vastaus on kiinnostavampi kuin pelkkä kyllä tai ei. Käyn läpi, mikä väitteessä on totta ja mikä ei: miksi paino nousee keski-iässä ennen kaikkea iän ja arjen myötä, ei itse menopaussin takia — mut miksi kehon koostumus (lihas, rasva, vyötärö) muuttuu menopaussissa oikeasti. Ja ennen kaikkea: mihin sä voit itse vaikuttaa. Voimaharjoittelu, luusto, proteiini, uni ja arjen liike. Jos olet kokenut kehon muuttuvan tässä vaiheessa — et kuvittele sitä. Mut et myöskään ole kehosi armoilla. Tää jakso kertoo miksi. Puhun tän valmentajan näkökulmasta: liike, voima ja arki. En ota kantaa hormonihoitoihin — se on lääkärin tontti. Tilaa Elämä Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja: Spotify: https://open.spotify.com/show/5NBQc5CT6ICNurDLA1DPPi Apple Podcasts: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/elämä-kunnossa/id1844556634?l=fi Lähteet: [1] Greendale, G. A. et al. (2019). Changes in body composition and weight during the menopause transition. JCI Insight, 4(5). [2] Sternfeld, B. et al. (2004). Physical Activity and Changes in Weight and Waist Circumference in Midlife Women (SWAN). American Journal of Epidemiology, 160(9). [3] Samargandy, S. et al. (2021). Abdominal visceral adipose tissue over the menopause transition (SWAN Heart). Menopause, 28(6). [4] Zhang, X. et al. (2020). Resistance training on body composition: a systematic review and meta-analysis. Nutrition, Metabolism and Cardiovascular Diseases, 30(12).

  • S5 · E10
    September 14 · 11 min

    Kun omat vanhemmat ikääntyvät - entä sinä?

    Moni meidän ikäisistä on siinä välissä: omat lapset kasvavat ja tarvitsevat, ja samaan aikaan omat vanhemmat alkavat ikääntyä. Yhtäkkiä sä oot se, joka auttaa molempiin suuntiin. Tässä jaksossa puhutaan siitä, miten sun oma keho ja kunto liittyy tähän kaikkeen — kolmella tavalla. Ensinnäkin: jaksatko auttaa ikääntyviä vanhempiasi turvallisesti, ilman että rikot itsesi. Toiseksi: miten kestät sen henkisen kuorman, jota ikääntyvän tai muistisairaan vanhemman auttaminen tuo mukanaan. Ja kolmanneksi — tää on se, mistä harvemmin puhutaan — millainen sun oma vanhuutesi tulee olemaan, ja miksi se rakennetaan just nyt. Käyn läpi, mitä keholle oikeasti tapahtuu ikääntyessä (vinkki: se alkaa aiemmin kuin luulet), ja mitä sun kannattaa harjoitella, jotta pysyt toimintakykyisenä. Ja miksi näitä juttuja ei kerta kaikkiaan tehdä tavallisella kuntosalilla. Tää jakso on sulle, joka haluaa jaksaa — nyt ja myöhemmin. Tilaa Elämä Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja: Spotify: https://open.spotify.com/show/5NBQc5CT6ICNurDLA1DPPi Apple Podcasts: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/elämä-kunnossa/id1844556634?l=fi

  • S5 · E9
    September 7 · 14 min

    Miten hyvä tapa oikeasti rakennetaan

    Nyt on syksy — se hetki, kun moni haluaa laittaa asioita järjestykseen ja rakentaa parempia rutiineja. Mut miten hyviä tapoja oikeasti rakennetaan? Ja miksi se harvoin menee niin kuin somessa luvataan? Tässä jaksossa käyn läpi, mitä hyvistä rutiineista oikeasti hyötyy, miksi kaikkea ei kannata muuttaa kerralla, ja kuinka nopeasti tapa oikeasti syntyy. Puhun myös siitä, miksi "kun aloitan, aloitan kunnolla" on niin yleinen tapa epäonnistua — ja miksi yks lipsahdus tuntuu kaatavan koko yrityksen, vaikka sen ei tarvitsisi. Tärkein oppi: tavoite ei ole täydellinen viikko. Tavoite on palata seuraavaan toistoon. Jakso taustoittaa myös meidän Golden Habits -haastetta, joka alkaa 5.10. Se on seitsemän viikon etähaaste, jossa otetaan terveellisiä rutiineja haltuun yks kerrallaan — ja siinä riittää, että onnistut noin 80 prosenttia ajasta. Se toimii täysin etänä, asuit sä missä päin Suomea tahansa. Ilmoittaudu Golden Habits -haasteeseen: https://www.wodconnect.com/crossfit-iisalmi/seminars/15011 Tilaa Elämä Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja: Spotify: https://open.spotify.com/show/5NBQc5CT6ICNurDLA1DPPi Apple Podcasts: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/elämä-kunnossa/id1844556634?l=fi

  • S5 · E8
    August 31 · 13 min

    Nuori kysyy kreatiinista ja pre-workoutista — mitä vanhempi vastaa?

    Nyt on syksy, koulut alkoivat, ja moni nuori aloittaa salilla käymisen. Ja sen mukana tulee kotona kysymyksiä: "Pitäiskö mun ottaa kreatiinia? Entä toi pre-workout, kaikki muutkin käyttää." Tää jakso on sulle, joka oot vanhempi ja mietit, mitä vastata. Käyn läpi kaks tosielämän tilannetta — tuttavan pojan kreatiinikysymyksen ja oman poikani pre-workout-kysymyksen — ja sen, miksi vastaus alkaa aina perusasioista: energiasta, unesta ja ateriarytmistä. Mikään purkki ei korjaa sitä, että nuori syö liian vähän tai nukkuu huonosti. Sitten erottelen kaks eri lisäravinnetta. Kreatiini on maltillinen ja paljon tutkittu aine — mut nuorista tutkimusta on vähän, ja perusasiat tulevat ensin. Pre-workout on eri juttu: se on ennen kaikkea iso annos kofeiinia, ja nuorella EFSA:n turvallisuushuolta herättämätön taso ylittyy jo yhdellä annoksella. Sitä ei kasvavalle nuorelle suositella. Ja lopuksi se tärkein: paras asia, minkä voit nuoren hyvinvoinnin eteen tehdä, on huolehtia omasta terveydestäsi. Oma esimerkki siirtyy ilman sanoja. Tilaa Elämä Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja: Spotify: https://open.spotify.com/show/5NBQc5CT6ICNurDLA1DPPi Apple Podcasts: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/elämä-kunnossa/id1844556634?l=fi Lähteet: [1] EFSA (2015). Scientific Opinion on the safety of caffeine. EFSA Journal, 13(5), 4102. [2] Jagim, A. R. et al. (2019). Common Ingredient Profiles of Multi-Ingredient Pre-Workout Supplements. Nutrients, 11(2). [3] Pediatrinen kreatiinikatsaus (2023). Creatine supplementation in children and adolescents: a systematic review.

  • S5 · E7
    August 24 · 12 min

    Ozempic, ruokavalio ja liikunta

    Moni saattaa olettaa, että valmentajana oon näitä painonpudotuslääkkeitä vastaan. Mut en oo. En yhtään. Tässä jaksossa kerron, miksi Ozempic ja muut samankaltaiset lääkkeet voivat olla tosi hyvä alkusysäys — ja miksi ne eivät silti ole koko tarina. Kun näillä lääkkeillä laihtuu, kaikki pudonnut paino ei ole rasvaa. Osa on rasvatonta massaa — ja iso osa siitä on lihasta. Käyn läpi, miksi lihaksen säilyttäminen ratkaisee, jääkö laihtumisesta jäljelle vahvempi keho vai vaan kevyempi ja heikompi versio samasta. Ja mitä tutkimus sanoo siitä, kuinka paljon rasvatonta massaa laihtuessa voi hävitä. Ja mikä tärkeintä: kolme konkreettista asiaa, joilla säilytät lihaksen samalla kun paino putoaa. Voimaharjoittelu oikeilla liikkeillä ja kuormilla, kevyt kestävyysliikunta, ja riittävä proteiini joka aterialla. Jakso on sulle, jos käytät näitä lääkkeitä, mietit niitä, tai tunnet jonkun joka käyttää. Tilaa Elämä Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja: Spotify: https://open.spotify.com/show/5NBQc5CT6ICNurDLA1DPPi Apple Podcasts: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/elämä-kunnossa/id1844556634?l=fi Lähteet: [1] Moussa, A. et al. (2024). A systematic review of the effect of semaglutide on lean mass. Expert Opinion on Drug Safety, 25(5). [2] Look, M. et al. (2025). Body composition changes during weight reduction with tirzepatide in the SURMOUNT-1 study. [3] Lundgren, J. R. et al. (2021). Healthy Weight Loss Maintenance with Exercise, Liraglutide, or Both Combined. New England Journal of Medicine, 384(18).

  • S5 · E6
    August 17 · 8 min

    Onko treenin kellonajalla oikeasti väliä?

    Pitäisikö treenata aamulla vai illalla? Aamutreeniin liitetään kurinalaisuus ja tehokkuus. Iltatreeniä pidetään joskus toissijaisena. Mut onko ajankohdalla oikeasti väliä? Tässä jaksossa katotaan molemmat puolet rehellisesti. Aamu on ennustettava ja voi aikaistaa unirytmiä — mut vain jos se ei ole unesta lainattua aikaa. Ilta taas ei ole B-vaihtoehto: moni on valmiimpi työpäivän jälkeen, eikä iltatreeni tutkimusnäytön mukaan yleensä heikennä unta terveillä aikuisilla. Iltatreenin tyypillinen ansa ei ole fysiologinen vaan arkinen: illalla väsyneenä on vaikea päättää lähteäkö. Ratkaisu on varata treenit ennakkoon — kun paikka on varattu, ei tarvitse enää joka ilta erikseen päättää. Ja mikä tärkeintä: kolme asiaa, jotka ratkaisevat kellonaikaa enemmän — toteutuvuus, uni ja harjoituksen laatu. Plus nopea testi, jolla löydät oman aikasi. Jakso on sulle, jos oot miettinyt pitäisikö vaihtaa aamu- tai iltatreeneihin. Tilaa Elämä Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja: Spotify: https://open.spotify.com/show/5NBQc5CT6ICNurDLA1DPPi Apple Podcasts: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/elämä-kunnossa/id1844556634?l=fi Lähteet: [1] Janssen, I. et al. (2022). Timing of physical activity within the 24-hour day and its influence on health: A systematic review. Health Promotion and Chronic Disease Prevention in Canada, 42(4). [2] Saidi, O. et al. (2021). Effect of morning versus evening exercise training on sleep. Chronobiology International. [3] Stutz, J., Eiholzer, R., & Spengler, C. M. (2019). Effects of

  • S5 · E5
    August 10 · 12 min

    Miksi keskikova treeni ei aina tuota tuloksia

    Menet lenkille sopivan kovalla tempolla. Käyt salilla, treenaat sopivan kovaa. Hikoilet, teet töitä — se tuntuu oikealta. Ja viikko toisensa jälkeen tulokset polkevat paikallaan. Tässä jaksossa katotaan miksi juuri se "sopivan kova" alue — kestävyysvalmennuksessa harmaaksi vyöhykkeeksi kutsuttu keskikova teho — on huonoin paikka juuttua. Se kuormittaa sen verran, että palautuminen kärsii, mut ei tuota sitä ärsykettä jonka kunnolla kova työ antaisi. Käydään läpi sykealueet niin, että ymmärrät mitä "zone 2" tarkoittaa. Ja mitä iso vuoden 2024 meta-analyysi Sports Medicinessä näyttää polarisoidusta 80/20-mallista, jossa 80 % treenistä on helppoa ja 20 % kovaa. Ja mikä tärkeintä: kolme käytännön askelta. Tee helposta oikeasti helppoa. Tee kovasta oikeasti kovaa. Ja anna jonkun ohjelmoida sun viikko. Jakso on sulle, jos oot huomannut että treenaat paljon mut kunto ei kehity samassa suhteessa. Tilaa Elämä Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja: Spotify: https://open.spotify.com/show/5NBQc5CT6ICNurDLA1DPPi Apple Podcasts: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/elämä-kunnossa/id1844556634?l=fi Lähteet: [1] Oliveira, R. B. et al. (2024). Comparison of Polarized Versus Other Types of Endurance Training. Sports Medicine, 54(8). [2] Stöggl, T. L., & Sperlich, B. (2015). The training intensity distribution among well-trained and elite endurance athletes. Frontiers in Physiology, 6. [3] Muñoz, I. et al. (2014). Does polarized training improve performance in recreational runners? IJSPP, 9(2).

  • S5 · E4
    August 3 · 9 min

    Miksi täysi liikkeenlaajuus voittaa isot kilot

    Salilla on muunmuassa kaks asiaa, joita voi lisätä: kiloja tankoon tai puhtautta liikkeeseen. Ja ihmisen aivot pitävät ensimmäisestä enemmän. Numerot ovat konkreettisia — liikkeen laatu on hitaampi mittari. Mut pitkällä aikavälillä laatu ratkaisee. Ja siitä on selkeää tutkimusnäyttöä. Espanjalainen 2020 tutkimus vertaili täyttä, puolisyvää ja pinnallista kyykkyä. Vain täysi kyykky paransi voimaa kaikilla mittareilla. Pinnallinen kyykky — se ryhmä joka teki puolikkaita nostoja isommilla kiloilla — oli ainoa joka lisäsi kipua ja jäykkyyttä. Ja yks vielä hämmästyttävämpi löydös: iso 55 tutkimuksen katsaus näytti, että täydellä liikeradalla tehty voimaharjoittelu lisää nivelten liikkuvuutta yhtä tehokkaasti kuin venyttely. Ja mikä tärkeintä: neljä käytännön askelta, joilla saat oman treenisi liikelaajuuden takaisin — ilman että tarvitsee hävetä tai pudottaa egoa julkisesti. Jakso on sulle, jos oot huomannut että kilot kasvavat mut treenituloksia ei tunnu tulevan samassa suhteessa. Tilaa Elämä Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja: Spotify: https://open.spotify.com/show/5NBQc5CT6ICNurDLA1DPPi Apple Podcasts: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/elämä-kunnossa/id1844556634?l=fi Lähteet: [1] Pallarés, J. G. et al. (2020). Full squat produces greater neuromuscular and functional adaptations. European Journal of Sport Science, 20(1). [2] Alizadeh, S. et al. (2023). Resistance Training Induces Improvements in Range of Motion. Sports Medicine, 53(3). [3] Rojas-Jaramillo, A. et al. (2024). Impact of the deep squat on articular knee joint structures. Frontiers in Sports and Active Living, 6.

  • S5 · E3
    July 27 · 10 min

    5 ei-neuvoteltavaa asiaa arjessa

    Somessa jyllää loputon virta uusia trendejä: kylmäaltistus, punavaloterapia, uudet ravintolisät, uudet ruokavaliot. Ja silti perusasiat jää tekemättä, kun energia menee kaikkeen monimutkaiseen. Tässä jaksossa käydään läpi viisi ei-neuvoteltavaa asiaa. Ne asiat, jotka tehdään joka päivä — halusi tai ei: liike, proteiini, uni, stressinhallinta ja ei makeisia päivittäin. Nämä perustuvat vertaisarvioituun tutkimukseen — mukana iso askeltutkimus vuodelta 2022 ja Amerikan sydänjärjestön uusi terveyslistaus. Ne kattavat 80 prosenttia lopputuloksesta. Trendit — kreatiini, D-vitamiini, kylmäaltistus — ovat sitä viimeistä 20 prosenttia. Hienosäätöä. Ja hienosäätö toimii vain, jos perusta on kunnossa. Ja tärkein: näitä ei pidä yrittää kaikkia yhtä aikaa. Aloita siitä, missä oot heikoin. Yks asia kerrallaan. Puolen vuoden aikana huomaat, että kolme tai neljä näistä on osa arkeasi ilman että sitä ajattelee. Jakso on sulle, jos oot kokeillut monta juttua peräkkäin — mutta perusasiat ovat jääneet auki. Tilaa Elämä Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja: Spotify: https://open.spotify.com/show/5NBQc5CT6ICNurDLA1DPPi Apple Podcasts: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/elämä-kunnossa/id1844556634?l=fi Lähteet: [1] Paluch, A. E. et al. (2022). Daily steps and all-cause mortality. The Lancet Public Health, 7(3). [2] Lloyd-Jones, D. M. et al. (2022). Life's Essential 8. Circulation, 146(5). [3] Morton, R. W. et al. (2018). Protein supplementation meta-analysis. British Journal of Sports Medicine, 52(6).

  • S5 · E2
    July 20 · 8 min

    Olet niiden 5 ihmisen keskiarvo, joiden kanssa vietät eniten aikaa

    Oot varmaan kuullut sanonnan: "Olet niiden viiden ihmisen keskiarvo, joiden kanssa vietät eniten aikaa." Kuulostaa hyvältä Instagramissa, valmennuspuheissa, itsensä kehittämisen kirjoissa. Mutta onko siinä perää? Tässä jaksossa katotaan, mitä yksi maailman arvostetuimmista lääketieteen lehdistä New England Journal of Medicine julkaisi vuonna 2007. Framingham Heart Study -aineistolla mitattiin, leviääkö lihavuus sosiaalisessa verkostossa. Tulos oli hämmästyttävä: vaikutusta havaittiin jopa yllättävän kauas verkostossa — ei vain suoriin läheisiin. Samaa ilmiötä on nähty tupakoinnissa ja onnellisuudessa. Sun ympärillä olevat ihmiset muokkaavat sun arjen valintoja tavalla, jota sä et itse huomaa. Se ei ole matkimista. Se on hidasta normalisoitumista. Ja tärkein: kolme konkreettista askelta, joilla voit hyödyntää tätä. Ei tuomita ketään, ei pudoteta ihmisiä pois elämästä. Vaan lisätään sun elämään ihmisiä, jotka jo tekevät sitä mihin sä pyrit. Jakso on sulle, joka olet miettinyt miksi hyvät aikomukset eivät riitä yksin. Tilaa Elämä Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja: Spotify: https://open.spotify.com/show/5NBQc5CT6ICNurDLA1DPPi Apple Podcasts: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/elämä-kunnossa/id1844556634?l=fi Lähteet: [1] Christakis, N. A., & Fowler, J. H. (2007). The Spread of Obesity in a Large Social Network over 32 Years. New England Journal of Medicine, 357(4). [2] Christakis, N. A., & Fowler, J. H. (2008). The Collective Dynamics of Smoking in a Large Social Network. New England Journal of Medicine, 358(21). [3] Fowler, J. H., & Christakis, N. A. (2008). Dynamic spread of happiness in a large social network. BMJ, 337.

  • S5 · E1
    July 13 · 9 min

    Siemenöljyt - pitäisikö sinun välttää niitä?

    Somessa jyllää voimakas viesti: siemenöljyt ovat myrkkyä, aiheuttavat tulehdusta ja tekevät meidät sairaiksi. Ehkä oot itse pysähtynyt tämän kanssa. Ehkä oot vaihtanut rypsiöljyn voihin tai alkanut lukea sipsipussin taakse tarkemmin. Tässä QuickCast-jaksossa katotaan, mihin tämä huoli oikeasti perustuu ja mitä ihmistutkimus näyttää. Käydään läpi se biokemiallinen ketju, jonka takia huoli on levinnyt — ja miksi ketju ei ihmisessä toimi kuten someviesteissä esitetään. Kerron Marklundin ja työryhmän vuoden 2019 laajasta tutkimuksesta, jossa mitattiin linolihappoa yli kuudenkymmenenkahdeksantuhannen ihmisen verestä. Tulos yllättää monen: korkeampi linolihappo veressä liittyi pienempään sydän- ja verisuonitautiriskiin. Ja tärkein: mitkä kolme asiaa merkitsevät sun terveydelle enemmän kuin öljyn valinta. Konkreettiset, käytännönläheiset johtopäätökset — sopivat myös suomalaisiin ravitsemussuosituksiin. Jakso on sulle, joka olet miettinyt tätä kysymystä ja kaipaat rauhallista, tutkimusperäistä näkökulmaa some-melun keskelle. Tilaa Elämä Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja. Lähteet: [1] Marklund, M. et al. (2019). Biomarkers of Dietary Omega-6 Fatty Acids and Incident Cardiovascular Disease and Mortality. Circulation, 139(21). [2] Sublette, M. E. et al. (2025). Systematic review of clinical studies on seed oils. Frontiers in Nutrition, 12. [3] Kris-Etherton, P. M. et al. (2025). Are Seed Oils the Culprit? Nutrition Reviews, 83(7).

  • S4 · E10
    July 6 · 12 min

    Totuus testosteronista - ja mitä sinulle Suomessa oikeasti myydään

    Väsynyt, sumuinen, haluton, eikä lihas pysy? Jostain ilmestyy purkki, joka lupaa "nostaa testosteronia luonnollisesti". Tässä jaksossa puramme, mikä testosteronipuheessa on tiedettä ja mikä myyntiä – ja mitä voit itse tehdä ilman yhtäkään purkkia. Käymme läpi: Miksi Suomessa ei näy amerikkalaistyylisiä TRT-klinikkamainoksia (vinkki: reseptilääkkeen mainonta kuluttajalle on kielletty) – ja miksi markkinointi siksi siirtyy ravintolisiin Mitä ravintolisäpurkki saa lain mukaan luvata: "ylläpitää normaalia testosteronitasoa" ei tarkoita "nostaa" Kuinka yleinen matala testosteroni oikeasti on – ja miksi keski-ikäisillä suurin yksittäinen tekijä on ylipaino, ei ikä Mitä testosteronikorvaushoito (TRT) on ja milloin se on aidosti paikallaan Neljä asiaa, jotka vaikuttavat testosteroniin: kehonkoostumus, voimaharjoittelu, uni ja stressi Kolme konkreettista ohjetta ennen kuin tartut reseptiin tai purkkiin Emme diagnosoi emmekä hoida hormoniarvoja. Jos epäilet matalaa testosteronia, oikea osoite on lääkäri.

Showing 1–20 of 32 episodes