Health & FitnessBusinessEntrepreneurship

Elämä Kunnossa

Ville Huttunen

Elämä kunnossa on podcast sinulle, joka haluat voida paremmin ilman ääripäitä, kiirettä tai jatkuvaa itsesi ruoskimista.

Tässä podcastissa puhutaan arjesta sellaisena kuin se oikeasti on:
työstä, kuormituksesta, palautumisesta, liikkumisesta, syömisestä ja niistä pienistä valinnoista, joilla on lopulta suurin merkitys.

Ei pikadieettejä.
Ei täydellistä suorittamista.
Ei "kaikki tai ei mitään" -ajattelua.

Jaksoissa käsitellään:
- miten rakentaa toimivia rutiineja kiireiseen arkeen
- miten liikkua ja syödä tavalla, joka tukee elämää – ei hallitse sitä
- miten löytää tasapaino terveyden, työn ja muun elämän välille
- miksi perusasiat ratkaisevat enemmän kuin trendit

Elämä kunnossa ei lupaa nopeita ihmeitä.
Se lupaa suuntaa, selkeyttä ja pysyvämpiä muutoksia.
Tervetuloa mukaan.

Play

Open in

20 episodes
weekly
Avg 11 min
Finnish

Episodes 20

Newest Oldest Longest

All20 Unplayed20 In progress0 Played0

S5 · E7
Monday · 12 min
Ozempic, ruokavalio ja liikunta
Moni saattaa olettaa, että valmentajana oon näitä painonpudotuslääkkeitä vastaan. Mut en oo. En yhtään. Tässä jaksossa kerron, miksi Ozempic ja muut samankaltaiset lääkkeet voivat olla tosi hyvä alkusysäys — ja miksi ne eivät silti ole koko tarina. Kun näillä lääkkeillä laihtuu, kaikki pudonnut paino ei ole rasvaa. Osa on rasvatonta massaa — ja iso osa siitä on lihasta. Käyn läpi, miksi lihaksen säilyttäminen ratkaisee, jääkö laihtumisesta jäljelle vahvempi keho vai vaan kevyempi ja heikompi versio samasta. Ja mitä tutkimus sanoo siitä, kuinka paljon rasvatonta massaa laihtuessa voi hävitä. Ja mikä tärkeintä: kolme konkreettista asiaa, joilla säilytät lihaksen samalla kun paino putoaa. Voimaharjoittelu oikeilla liikkeillä ja kuormilla, kevyt kestävyysliikunta, ja riittävä proteiini joka aterialla. Jakso on sulle, jos käytät näitä lääkkeitä, mietit niitä, tai tunnet jonkun joka käyttää. Tilaa Elämä Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja: Spotify: https://open.spotify.com/show/5NBQc5CT6ICNurDLA1DPPi Apple Podcasts: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/elämä-kunnossa/id1844556634?l=fi Lähteet: [1] Moussa, A. et al. (2024). A systematic review of the effect of semaglutide on lean mass. Expert Opinion on Drug Safety, 25(5). [2] Look, M. et al. (2025). Body composition changes during weight reduction with tirzepatide in the SURMOUNT-1 study. [3] Lundgren, J. R. et al. (2021). Healthy Weight Loss Maintenance with Exercise, Liraglutide, or Both Combined. New England Journal of Medicine, 384(18).
S5 · E6
August 17 · 8 min
Onko treenin kellonajalla oikeasti väliä?
Pitäisikö treenata aamulla vai illalla? Aamutreeniin liitetään kurinalaisuus ja tehokkuus. Iltatreeniä pidetään joskus toissijaisena. Mut onko ajankohdalla oikeasti väliä? Tässä jaksossa katotaan molemmat puolet rehellisesti. Aamu on ennustettava ja voi aikaistaa unirytmiä — mut vain jos se ei ole unesta lainattua aikaa. Ilta taas ei ole B-vaihtoehto: moni on valmiimpi työpäivän jälkeen, eikä iltatreeni tutkimusnäytön mukaan yleensä heikennä unta terveillä aikuisilla. Iltatreenin tyypillinen ansa ei ole fysiologinen vaan arkinen: illalla väsyneenä on vaikea päättää lähteäkö. Ratkaisu on varata treenit ennakkoon — kun paikka on varattu, ei tarvitse enää joka ilta erikseen päättää. Ja mikä tärkeintä: kolme asiaa, jotka ratkaisevat kellonaikaa enemmän — toteutuvuus, uni ja harjoituksen laatu. Plus nopea testi, jolla löydät oman aikasi. Jakso on sulle, jos oot miettinyt pitäisikö vaihtaa aamu- tai iltatreeneihin. Tilaa Elämä Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja: Spotify: https://open.spotify.com/show/5NBQc5CT6ICNurDLA1DPPi Apple Podcasts: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/elämä-kunnossa/id1844556634?l=fi Lähteet: [1] Janssen, I. et al. (2022). Timing of physical activity within the 24-hour day and its influence on health: A systematic review. Health Promotion and Chronic Disease Prevention in Canada, 42(4). [2] Saidi, O. et al. (2021). Effect of morning versus evening exercise training on sleep. Chronobiology International. [3] Stutz, J., Eiholzer, R., & Spengler, C. M. (2019). Effects of
S5 · E5
August 10 · 12 min
Miksi keskikova treeni ei aina tuota tuloksia
Menet lenkille sopivan kovalla tempolla. Käyt salilla, treenaat sopivan kovaa. Hikoilet, teet töitä — se tuntuu oikealta. Ja viikko toisensa jälkeen tulokset polkevat paikallaan. Tässä jaksossa katotaan miksi juuri se "sopivan kova" alue — kestävyysvalmennuksessa harmaaksi vyöhykkeeksi kutsuttu keskikova teho — on huonoin paikka juuttua. Se kuormittaa sen verran, että palautuminen kärsii, mut ei tuota sitä ärsykettä jonka kunnolla kova työ antaisi. Käydään läpi sykealueet niin, että ymmärrät mitä "zone 2" tarkoittaa. Ja mitä iso vuoden 2024 meta-analyysi Sports Medicinessä näyttää polarisoidusta 80/20-mallista, jossa 80 % treenistä on helppoa ja 20 % kovaa. Ja mikä tärkeintä: kolme käytännön askelta. Tee helposta oikeasti helppoa. Tee kovasta oikeasti kovaa. Ja anna jonkun ohjelmoida sun viikko. Jakso on sulle, jos oot huomannut että treenaat paljon mut kunto ei kehity samassa suhteessa. Tilaa Elämä Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja: Spotify: https://open.spotify.com/show/5NBQc5CT6ICNurDLA1DPPi Apple Podcasts: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/elämä-kunnossa/id1844556634?l=fi Lähteet: [1] Oliveira, R. B. et al. (2024). Comparison of Polarized Versus Other Types of Endurance Training. Sports Medicine, 54(8). [2] Stöggl, T. L., & Sperlich, B. (2015). The training intensity distribution among well-trained and elite endurance athletes. Frontiers in Physiology, 6. [3] Muñoz, I. et al. (2014). Does polarized training improve performance in recreational runners? IJSPP, 9(2).
S5 · E4
August 3 · 9 min
Miksi täysi liikkeenlaajuus voittaa isot kilot
Salilla on muunmuassa kaks asiaa, joita voi lisätä: kiloja tankoon tai puhtautta liikkeeseen. Ja ihmisen aivot pitävät ensimmäisestä enemmän. Numerot ovat konkreettisia — liikkeen laatu on hitaampi mittari. Mut pitkällä aikavälillä laatu ratkaisee. Ja siitä on selkeää tutkimusnäyttöä. Espanjalainen 2020 tutkimus vertaili täyttä, puolisyvää ja pinnallista kyykkyä. Vain täysi kyykky paransi voimaa kaikilla mittareilla. Pinnallinen kyykky — se ryhmä joka teki puolikkaita nostoja isommilla kiloilla — oli ainoa joka lisäsi kipua ja jäykkyyttä. Ja yks vielä hämmästyttävämpi löydös: iso 55 tutkimuksen katsaus näytti, että täydellä liikeradalla tehty voimaharjoittelu lisää nivelten liikkuvuutta yhtä tehokkaasti kuin venyttely. Ja mikä tärkeintä: neljä käytännön askelta, joilla saat oman treenisi liikelaajuuden takaisin — ilman että tarvitsee hävetä tai pudottaa egoa julkisesti. Jakso on sulle, jos oot huomannut että kilot kasvavat mut treenituloksia ei tunnu tulevan samassa suhteessa. Tilaa Elämä Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja: Spotify: https://open.spotify.com/show/5NBQc5CT6ICNurDLA1DPPi Apple Podcasts: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/elämä-kunnossa/id1844556634?l=fi Lähteet: [1] Pallarés, J. G. et al. (2020). Full squat produces greater neuromuscular and functional adaptations. European Journal of Sport Science, 20(1). [2] Alizadeh, S. et al. (2023). Resistance Training Induces Improvements in Range of Motion. Sports Medicine, 53(3). [3] Rojas-Jaramillo, A. et al. (2024). Impact of the deep squat on articular knee joint structures. Frontiers in Sports and Active Living, 6.
S5 · E3
July 27 · 10 min
5 ei-neuvoteltavaa asiaa arjessa
Somessa jyllää loputon virta uusia trendejä: kylmäaltistus, punavaloterapia, uudet ravintolisät, uudet ruokavaliot. Ja silti perusasiat jää tekemättä, kun energia menee kaikkeen monimutkaiseen. Tässä jaksossa käydään läpi viisi ei-neuvoteltavaa asiaa. Ne asiat, jotka tehdään joka päivä — halusi tai ei: liike, proteiini, uni, stressinhallinta ja ei makeisia päivittäin. Nämä perustuvat vertaisarvioituun tutkimukseen — mukana iso askeltutkimus vuodelta 2022 ja Amerikan sydänjärjestön uusi terveyslistaus. Ne kattavat 80 prosenttia lopputuloksesta. Trendit — kreatiini, D-vitamiini, kylmäaltistus — ovat sitä viimeistä 20 prosenttia. Hienosäätöä. Ja hienosäätö toimii vain, jos perusta on kunnossa. Ja tärkein: näitä ei pidä yrittää kaikkia yhtä aikaa. Aloita siitä, missä oot heikoin. Yks asia kerrallaan. Puolen vuoden aikana huomaat, että kolme tai neljä näistä on osa arkeasi ilman että sitä ajattelee. Jakso on sulle, jos oot kokeillut monta juttua peräkkäin — mutta perusasiat ovat jääneet auki. Tilaa Elämä Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja: Spotify: https://open.spotify.com/show/5NBQc5CT6ICNurDLA1DPPi Apple Podcasts: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/elämä-kunnossa/id1844556634?l=fi Lähteet: [1] Paluch, A. E. et al. (2022). Daily steps and all-cause mortality. The Lancet Public Health, 7(3). [2] Lloyd-Jones, D. M. et al. (2022). Life's Essential 8. Circulation, 146(5). [3] Morton, R. W. et al. (2018). Protein supplementation meta-analysis. British Journal of Sports Medicine, 52(6).
S5 · E2
July 20 · 8 min
Olet niiden 5 ihmisen keskiarvo, joiden kanssa vietät eniten aikaa
Oot varmaan kuullut sanonnan: "Olet niiden viiden ihmisen keskiarvo, joiden kanssa vietät eniten aikaa." Kuulostaa hyvältä Instagramissa, valmennuspuheissa, itsensä kehittämisen kirjoissa. Mutta onko siinä perää? Tässä jaksossa katotaan, mitä yksi maailman arvostetuimmista lääketieteen lehdistä New England Journal of Medicine julkaisi vuonna 2007. Framingham Heart Study -aineistolla mitattiin, leviääkö lihavuus sosiaalisessa verkostossa. Tulos oli hämmästyttävä: vaikutusta havaittiin jopa yllättävän kauas verkostossa — ei vain suoriin läheisiin. Samaa ilmiötä on nähty tupakoinnissa ja onnellisuudessa. Sun ympärillä olevat ihmiset muokkaavat sun arjen valintoja tavalla, jota sä et itse huomaa. Se ei ole matkimista. Se on hidasta normalisoitumista. Ja tärkein: kolme konkreettista askelta, joilla voit hyödyntää tätä. Ei tuomita ketään, ei pudoteta ihmisiä pois elämästä. Vaan lisätään sun elämään ihmisiä, jotka jo tekevät sitä mihin sä pyrit. Jakso on sulle, joka olet miettinyt miksi hyvät aikomukset eivät riitä yksin. Tilaa Elämä Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja: Spotify: https://open.spotify.com/show/5NBQc5CT6ICNurDLA1DPPi Apple Podcasts: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/elämä-kunnossa/id1844556634?l=fi Lähteet: [1] Christakis, N. A., & Fowler, J. H. (2007). The Spread of Obesity in a Large Social Network over 32 Years. New England Journal of Medicine, 357(4). [2] Christakis, N. A., & Fowler, J. H. (2008). The Collective Dynamics of Smoking in a Large Social Network. New England Journal of Medicine, 358(21). [3] Fowler, J. H., & Christakis, N. A. (2008). Dynamic spread of happiness in a large social network. BMJ, 337.
S5 · E1
July 13 · 9 min
Siemenöljyt - pitäisikö sinun välttää niitä?
Somessa jyllää voimakas viesti: siemenöljyt ovat myrkkyä, aiheuttavat tulehdusta ja tekevät meidät sairaiksi. Ehkä oot itse pysähtynyt tämän kanssa. Ehkä oot vaihtanut rypsiöljyn voihin tai alkanut lukea sipsipussin taakse tarkemmin. Tässä QuickCast-jaksossa katotaan, mihin tämä huoli oikeasti perustuu ja mitä ihmistutkimus näyttää. Käydään läpi se biokemiallinen ketju, jonka takia huoli on levinnyt — ja miksi ketju ei ihmisessä toimi kuten someviesteissä esitetään. Kerron Marklundin ja työryhmän vuoden 2019 laajasta tutkimuksesta, jossa mitattiin linolihappoa yli kuudenkymmenenkahdeksantuhannen ihmisen verestä. Tulos yllättää monen: korkeampi linolihappo veressä liittyi pienempään sydän- ja verisuonitautiriskiin. Ja tärkein: mitkä kolme asiaa merkitsevät sun terveydelle enemmän kuin öljyn valinta. Konkreettiset, käytännönläheiset johtopäätökset — sopivat myös suomalaisiin ravitsemussuosituksiin. Jakso on sulle, joka olet miettinyt tätä kysymystä ja kaipaat rauhallista, tutkimusperäistä näkökulmaa some-melun keskelle. Tilaa Elämä Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja. Lähteet: [1] Marklund, M. et al. (2019). Biomarkers of Dietary Omega-6 Fatty Acids and Incident Cardiovascular Disease and Mortality. Circulation, 139(21). [2] Sublette, M. E. et al. (2025). Systematic review of clinical studies on seed oils. Frontiers in Nutrition, 12. [3] Kris-Etherton, P. M. et al. (2025). Are Seed Oils the Culprit? Nutrition Reviews, 83(7).
S4 · E10
July 6 · 12 min
Totuus testosteronista - ja mitä sinulle Suomessa oikeasti myydään
Väsynyt, sumuinen, haluton, eikä lihas pysy? Jostain ilmestyy purkki, joka lupaa "nostaa testosteronia luonnollisesti". Tässä jaksossa puramme, mikä testosteronipuheessa on tiedettä ja mikä myyntiä – ja mitä voit itse tehdä ilman yhtäkään purkkia. Käymme läpi: Miksi Suomessa ei näy amerikkalaistyylisiä TRT-klinikkamainoksia (vinkki: reseptilääkkeen mainonta kuluttajalle on kielletty) – ja miksi markkinointi siksi siirtyy ravintolisiin Mitä ravintolisäpurkki saa lain mukaan luvata: "ylläpitää normaalia testosteronitasoa" ei tarkoita "nostaa" Kuinka yleinen matala testosteroni oikeasti on – ja miksi keski-ikäisillä suurin yksittäinen tekijä on ylipaino, ei ikä Mitä testosteronikorvaushoito (TRT) on ja milloin se on aidosti paikallaan Neljä asiaa, jotka vaikuttavat testosteroniin: kehonkoostumus, voimaharjoittelu, uni ja stressi Kolme konkreettista ohjetta ennen kuin tartut reseptiin tai purkkiin Emme diagnosoi emmekä hoida hormoniarvoja. Jos epäilet matalaa testosteronia, oikea osoite on lääkäri.
S4 · E9
June 29 · 9 min
Poikkeusviikon protokolla: näin pidät rutiinin hengissä lomalla
Kesä on lyhyt, ja loma kuuluu pitää. Moni jättää treenin tauolle muutamaksi viikoksi mökin tai reissun ajaksi. Ongelma ei ole se tauko. Ongelma on se, mitä tapahtuu sen jälkeen: pari viikkoa venyy kuukausiksi. Tässä jaksossa käsittelen poikkeusviikkoja – niitä viikkoja, jolloin arki ei mene niin kuin yleensä. Loma, mökki, flunssa tai työpiikki. Käyn läpi, miksi rutiini katkeaa juuri näinä viikkoina, ja annan konkreettisen minimiannoksen, joka pitää liekin elossa missä tahansa. Jakso on sinulle, joka haluat pitää kunnon ja rutiinin yllä myös silloin, kun viikko ei ole tavallinen. Kuuntelet sen reilussa kymmenessä minuutissa. Tilaa Elämä kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja. Lähteet: [1] Courel-Ibáñez ym., 2021 (JAMDA) — liikkumattoman jakson vaikutus iäkkäiden voimaan ja toimintakykyyn [2] Tavares ym., 2017 (Eur J Sport Sci) — vähennetty harjoittelu ja saavutusten säilyminen [3] McMaster ym., 2013 (Sports Medicine) — voiman säilyminen tauolla [4] Herrero ym., 2006 (Int J Sports Med) — tauon vaikutus kestävyyteen ja voimaan [5] Mujika & Padilla, 2000 (Sports Medicine) — lyhytaikaisen tauon vaikutukset
S4 · E8
June 22 · 11 min
Miksi sinun kannattaa aloittaa just kesällä?
Juhannus on takana. Ja nyt sun mielessä saattaa olla yks ajatus: "Kesä on jo niin pitkällä, että ei kannata enää tällä kaudella. Aloitetaan syksyllä uudestaan." Tässä QuickCast-jaksossa puhutaan, miksi tämä ajatus on harhaa. Ja miksi juhannuksen jälkeinen viikko on itse asiassa parempi hetki aloittaa kuin moni uskoo. Käymme läpi kaks ihmismielen tutkittua mekanismia: miksi muistijälki viime kesästä ohjaa sun päätöksiä, vaikka se ei ole ennuste — ja miksi what-the-hell-efekti saa sut keskeyttämään, kun jokin on jo "menossa pieleen". Mukana on tarina yhdestä asiakkaasta, joka tuli viime kesänä juuri juhannuksen jälkeen ilmaiseen tutustumiseen. Hän sanoi tismalleen näin: "Kesäloma on syy, ei este." Talvella hän kertoi mulle, miltä tuntui katsoa taaksepäin. Sen lauseen muistan vieläkin. Jakso on sinulle, joka olet kerran taas miettinyt, että ehkä aloittaisi syksyllä. Tällä kertaa kuuntele loppuun ennen kuin päätät. Tilaa Elämä Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja.
S4 · E7
June 15 · 9 min
Liikunta ja mieli: miksi treeni auttaa jaksamaan
Väsymys, joka ei lähde nukkumalla. Matala vire, vaikka mikään ei ole varsinaisesti hullusti. Tunnistatko? Tässä jaksossa puhutaan siitä, miten liikunta vaikuttaa mieleen ja jaksamiseen - ei lihaksiin, vaan vireeseen ja mielialaan. Käyn läpi, mitä BMJ:ssä julkaistu laaja tutkimus kertoo: mitkä lajit toimivat parhaiten, miksi teholla on väliä, ja miten pääset alkuun, vaikka et liikkuisi tällä hetkellä lainkaan. Jakso on sinulle, jos jaksaminen on tiukassa ja mietit, kannattaako liikkeelle lähteminen - tai jos haluat ymmärtää, miksi treeni tekee hyvää myös päälle. Jos jakso herätti ajatuksia, laita minulle viestiä esimerkiksi facebookin tai instagramin kautta - jutellaan lisää. Tilaa Elämä Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja. Lähteet: [1] Noetel ym., 2024 — Liikunnan vaikutus masennukseen: systemaattinen katsaus ja verkkometa-analyysi. BMJ.
S4 · E6
June 8 · 13 min
Sairaudesta terveyteen - mitä kunto oikeasti tarkoittaa
Mitä kunto oikeasti tarkoittaa? Ja kuka on hyvässä kunnossa? Yksinkertaiselta kuulostava kysymys menee nopeasti monimutkaiseksi. Tässä jaksossa avataan kunto kolmesta näkökulmasta. Ensin Greg Glassmanin alkuperäinen sairaus–terveys–kunto -jatkumo (CrossFit Journal, 2002) - kunto puskurina sairautta vastaan, ei vain sen puuttumisena. Toiseksi se, mikä Glassmanin mallista usein unohtuu: kunto on profiili, ei yksi luku. Ja kolmanneksi tärkein kysymys tavalliselle ihmiselle - mihin sinun kehosi pitää oikeasti pystyä omassa elämässäsi? Jakso on tarkoitettu sinulle, joka mietit aloittamista, harkitset kunnon kohentamista tai vaan haluat ymmärtää, mistä koko kuntoilussa on kyse. Saat kolme konkreettista askelta, joilla pääset eteenpäin - omasta lähtötasostasi. Tilaa Elämä Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja. Lähteet: [1] Glassman, Greg. What is Fitness? — CrossFit Journal, 2002. Kunnon määritelmä, kymmenen fyysistä taitoa ja sairaus–terveys–kunto -jatkumo. [2] García-Hermoso, A. ym. Cardiorespiratory fitness is a strong and consistent predictor of morbidity and mortality among adults — British Journal of Sports Medicine, 2024. Yhteenveto 26 meta-analyysistä, yhteensä 20,9 miljoonaa havaintoa: korkea kestävyyskunto pienentää kokonaiskuolleisuutta noin 50 %. [3] Weeldreyer, N. R. ym. Cardiorespiratory fitness, body mass index and mortality: a systematic review and meta-analysis — British Journal of Sports Medicine, 2024. Hyvä kestävyyskunto suojaa kuolleisuudelta riippumatta painoindeksistä.
S4 · E5
June 1 · 14 min
Miksi useimmat elämäntapamuutokset epäonnistuvat - ja mitä tehdään toisin
Useimmat elämäntapamuutokset hiipuvat kolmessa kuukaudessa — ei tahdonvoiman puutteen takia, vaan siksi, että ne aloitetaan väärin. Tässä jaksossa Ville Huttunen avaa kolme yleisintä ansaa, joihin ihmiset astuvat, ja viisi periaatetta, jotka tekevät muutoksesta kestävän. Jakson aikana käydään läpi: - Miksi "kaikki kerralla" -aloitus kaatuu kahdessa viikossa - "Sitten kun aloitan, aloitan kunnolla" -ansa ja miksi se on yks isoimmista vitkuttelun muodoista - Miksi kesä voi olla paras hetki aloittaa — ei pahin - Mitä tutkimus sanoo uuden tavan muodostumisajasta (vaihteluväli 18–254 päivää) - Viisi periaatetta, jotka kantavat muutoksen myös vaikeiden kausien läpi - Mitä tehdään konkreettisesti, kun lipsahdus tulee Jakso on suunnattu erityisesti aikuisille, jotka ovat yrittäneet aiemmin ja luovuttaneet — ja kaikille, jotka miettivät, kannattaako kesä siirtää aloittaminen syksyyn. Jakson lopussa: ilmainen Elämäntapamuutos 101 -opas, joka avaa 12 kuukauden mallin askel kerrallaan. Saat sen WhatsAppissa numerosta +358 40 775 3367. Lähteet: [1] Lally, P. ym., 2010 — Tutkimus uuden tavan muodostumisesta (keskimäärin 66 päivää, vaihteluväli 18–254 päivää). Julkaistu European Journal of Social Psychology. [2] Wood, W. & Neal, D.T., 2007 — Tapojen automatisoitumisen pitkäkestoinen aikajänne (12–24 kk). Psychological Review. Tilaa Elämä Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja. Spotify: https://open.spotify.com/show/5NBQc5CT6ICNurDLA1DPPi Apple Podcasts: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/elämä-kunnossa/id1844556634?l=fi
S4 · E3
May 25 · 16 min
40+ ja CrossFit: miksi elinvoimaisuus palaa nopeammin kuin uskot
Olet 40+. Mietit, pitäisikö ruveta liikkumaan. Mutta sisällä jokin sanoo: "Olen liian huonossa kunnossa." "Selkä ei kestä." "Tämä ei taida olla minun ikäisille." Tässä QuickCast-jaksossa käydään läpi, miksi aloittaminen tuntuu vaikealta — ja miksi se ei ole sun heikkous, vaan biologiaa. Amygdala, homeostaasi, tappioaversio ja automatisoitunut käyttäytyminen — nämä neljä asiaa selittävät, miksi mieli tekee vastarintaa juuri silloin, kun keho kaipaisi muutosta. Mutta ennen kaikkea: tämä jakso kertoo, mitä tapahtuu, kun pääsee yli aloituksen kynnyksen. Asiakkaat kertovat omilla sanoillaan, miten arjen pienet asiat ovat helpottuneet — sukat ja kengät aamulla, puhelimen poiminta lattialta, lasten kanssa leikkiminen. Yksi asiakas sanoo: "Tammikuun jälkeen en ole syönyt yhtään särkylääkettä." Ja sen lisäksi: yllätys, joka tulee kaikille. Elinvoimaisuus palaa nopeammin kuin uskot. Ei kuukausissa, vaan viikoissa. Jakso on sinulle, joka olet ehkä jo pitkän aikaa miettinyt aloittamista, mutta odottanut "parempaa hetkeä". Tämä jakso kertoo, miksi sitä parempaa hetkeä ei koskaan tule — ja miksi nyt on se hetki, jota olet odottanut. Tilaa Elämä Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja.
S4 · E4
May 21 · 11 min
HYROX 101: Mikä tämä laji on, ja miksi Iivo Niskanen meni mukaan
Mitä HYROX on, ja miksi siitä on tullut maailman nopeimmin kasvava kuntoilulaji? Toukokuun 9. päivä Helsingin Messukeskukseen kerääntyi lähes 8 000 ihmistä Suomen ensimmäiseen kansainväliseen HYROX-tapahtumaan. Mukana oli myös Vieremän oma Iivo Niskanen, kolminkertainen olympiavoittaja. Mutta hän ei tullut sinne voittamaan. Tässä jaksossa käyn läpi, mikä HYROX oikeasti on, mistä se on tullut ja miksi se eroaa monesta muusta kuntoilukisasta. Selitän, miksi HYROX on enemmänkin kisailua kuin kilpailua — ja miksi tämä tekee siitä houkuttelevan tavalliselle kuntoilijalle. Kuulet myös, mitä Niskanen itse sanoi kokemuksesta, ja miksi hänen asenteensa kertoo paljon koko lajin ytimestä. Jakso on tarkoitettu kuuntelijalle, joka haluaa ymmärtää HYROXin perusteet ennen mahdollista osallistumista — tai vain ymmärtää, mistä lajista somessa puhutaan. Tilaa Elämä Kunnossa -podcast Spotifyssa tai Apple Podcastsissa, niin et missaa uusia jaksoja.
S4 · E2
May 18 · 16 min
Ensimmäinen kuukausi intron jälkeen — näin polkusi rakentuu
Mitä tapahtuu intron jälkeen? Tämä on yksi yleisimmistä kysymyksistä, joita kuulen aloittavilta asiakkailta. Ja juuri tähän vastataan tässä jaksossa. Käyn läpi, miten ensimmäinen kuukausi käytännössä etenee CrossFit Iisalmessa. Päivää ennen ensimmäistä tapaamista saat valmentajalta WhatsApp-videon. Itse ensimmäinen treeni on aina kahdestaan — ei ryhmässä, ei muiden katseiden alla. Sieltä polku haarautuu sun tavoitteiden mukaan: joku siirtyy ryhmätunneille nopeasti, joku käy ensin useamman kerran kahdestaan, joku jatkaa pelkästään valmentajan kanssa. Jakso on sinulle, joka mietit aloittamista — ja sinulle, joka olet juuri aloittamassa. Käsittelemme myös skaalauksen periaatteen, sovelluksen oppimisen, ja ravitsemuksen roolin osana kokonaisuutta. Ensimmäinen kuukausi ei vaadi sinulta täydellisyyttä. Se vaatii sen, että tulet paikalle. Loput hoidetaan. Lähdeviitteet CrossFit Iisalmi, sisäinen On-Ramp -käsikirja (2026) — Henkilökohtaisen On-Ramp-prosessin kuvaus Wood, W. & Rünger, D. (2016) — 43 % päivittäisistä toimista automaattisia LeDoux, J. (1996) — Amygdalan nopea uhkareaktio Kahneman, D. (2011) — Tappioaversio, menetykset painotetaan 2x voittoihin nähden Gollwitzer, P. M. (1999) — Konkreettinen suunnitelma vs. yleinen aikomus Lally, P. et al. (2010) — Uuden tottumuksen automatisoituminen ~66 päivässä
S4 · E1
May 11 · 11 min
Mitä ilmaisessa introssa oikeasti tapahtuu — vaihe vaiheelta
Moni miettii ilmaisen intron varaamista, mutta jää epäröimään. Pitääkö olla kunnossa? Joutuuko treenaamaan? Onko pakko sitoutua johonkin? Tässä jaksossa Ville käy läpi vaihe vaiheelta, mitä ilmaisessa introssa oikeasti tapahtuu — ja mitä siellä ei tapahdu. Saat selkeän kuvan siitä, mitä odottaa, miksi keskustelu on rakennettu juuri näin, ja mitä introsta jää käteen, vaikka et päättäisi aloittaa mitään. Tämä jakso on sinulle, jos olet joskus klikannut intro-linkkiä mutta sulkenut sen, koska tuntui että pitäisi olla "vähän paremmassa kunnossa ennen kuin voi tulla". Ville kertoo suoraan, miksi tämä ajatus on yleisin syy lykätä aloittamista — ja miksi se on samalla yleisin väärinkäsitys. Kuuntele, niin tiedät tarkalleen, mihin olet tulossa. Sen jälkeen päätös aloittaa tai olla aloittamatta on helppo tehdä.
S3 · E10
May 4 · 11 min
Miten vahvistan omaa resilienssiäni? — Resilienssi-sarja 3/3
Miten rakennat arjen, joka kestää? Ja miten palaat, kun se lipsuu? Tässä resilienssi-sarjan viimeisessä jaksossa mennään käytäntöön. Kuulet kolme askelta, joilla vahvistat omaa resilienssiäsi: omat ei-neuvoteltavat, suojattu palautuminen ja ympäristö, joka kannattelee. Motivaatio on polttoainetta, joka loppuu. Rakenne on moottori, joka pyörii ilman polttoainetta. Lähteet: [1] Gollwitzer, P.M., 1999 — Implementation intentions. American Psychologist. [2] Lally, P. et al., 2010 — How are habits formed. European Journal of Social Psychology. [3] Trenz, E. et al., 2024 — Promoting new habits at work. JOOP. [4] Bonanno, G.A., 2021 — The resilience paradox. European Journal of Psychotraumatology. [5] Neumann, R.J. et al., 2022 — Physical fitness and resilience. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci. [6] Lo Martire, V. et al., 2024 — Improving sleep to improve stress resilience. Current Sleep Medicine Reports.
S3 · E9
April 27 · 11 min
Mistä resilienssi syntyy? — Resilienssi-sarja 2/3
Miksi jotkut viikot sujuvat helposti ja toiset kaatuvat yhteen huonoon päivään? Ero ei ole sattumaa eikä luonteenpiirre — se on seurausta siitä, millainen pohja sinulla on alla. Tässä jaksossa käydään läpi resilienssin neljä rakennusainetta: uni, liike, ihmiset ja palautuminen. Kuulet, miksi nämä eivät ole bonuksia vaan perustuksia — ja saat yhden konkreettisen keinon, jolla voit parantaa untasi ja resilienssiäsi heti tänään. Jakso on toinen osa kolmen jakson resilienssi-sarjaa. Lähteet: [1] Lo Martire, V. et al., 2024 — Improving sleep to improve stress resilience. Current Sleep Medicine Reports. [2] Neuron (Cell Press), 2025 — Sleep and the recovery from stress. [3] Ozbay, F. et al., 2007 — Social support and resilience to stress. Psychiatry (Edgmont). [4] Neumann, R.J. et al., 2022 — Physical fitness and resilience to modern life stress. European Archives of Psychiatry and Clinical Neuroscience. [5] Rimmele, U. et al., 2007 — Trained men show lower cortisol and heart rate responses to psychosocial stress. Psychoneuroendocrinology. [6] Bonanno, G.A., 2021 — The resilience paradox. European Journal of Psychotraumatology. [7] StatPearls (NCBI), 2024 — Physiology, Stress Reaction.
S3 · E8
April 20 · 11 min
Mitä on resilienssi? — Resilienssi-sarja 1/3
Miksi jotkut ihmiset näyttävät kestävän enemmän kuin toiset? Ja miksi useimmat meistä aliarvioivat omaa kykyään palautua? Tässä jaksossa avataan, mitä resilienssi oikeesti tarkoittaa — ja miksi se ei ole sitä, mitä useimmat luulee. Resilienssi ei ole tunteettomuutta, poikkeuksellista kovuutta tai synnynnäinen lahja. Se on opittava taito. Jakso on ensimmäinen osa kolmen jakson resilienssi-sarjaa. Kuulet, miksi noin kaksi kolmasosaa ihmisistä osoittaa resilientin toipumiskaaren vakavienkin vastoinkäymisten jälkeen, miten joustavuus on tärkeämpää kuin kovuus, ja miksi fyysinen harjoittelu on yksi tehokkaimmista tavoista rakentaa resilienssiä. Kenelle: Kaikille, jotka haluavat ymmärtää omaa kestävyyttään paremmin — ja erityisesti niille, jotka luulevat ettei heissä ole resilienssiä. Kuuntele ja kerro, tunnistatkö itsesi. Lähteet: [1] Bonanno, G.A., 2004 — Loss, trauma, and human resilience. American Psychologist. [2] Bonanno, G.A., 2021 — The resilience paradox. European Journal of Psychotraumatology. [3] Galatzer-Levy, Huang & Bonanno, 2018 — Meta-analyysi: resilienssi yleisin toipumiskaari. [4] APA — Resilience: opittava taito, ei synnynnäinen piirre. [5] Philippi et al., 2024 — Lihasvoima stressiresilienssin ennustajana. Leibniz Institute for Resilience Research. [6] Liu et al., 2024 — Fyysinen aktiivisuus ja psykologinen resilienssi. Frontiers in Psychology.

Showing 1–20 of 20 episodes