
Aikidon yhtenäistäminen
Onko oikea aikido katoamassa? Hajautuuko laji liiaksi? Pitäisikö kaikki yhtenäistää – ja jos pitäis, kuka päättää, miltä oikea aikido näyttää? Palaamme leirimatkalta studioon (kilpailijoiden podcastien kuuntelun innoittamana) ja käsittelemme ihan vakavissaan aikidon yhtenäistämistä. Matkan varrella keksimme, että: ratkaisu on tietysti sertifioitujen liittoukejen palkkaaminen vyökokeisiin – irvistys standardoitu, kokoluokka valittava varauskalenterista tekniikat arvioi tekoäly, tuomari vain säätää lopputulosta jokainen harrastaja sijoitetaan omaan postilaatikkoonsa: isojen aikido, pienten aikido, ja erikoisboksi niille, jotka ovat pieniä mutta hitaita koska joku ajanhetki on pakko haarukoida "puhtaimmaksi aikidoksi", ehdotamme 80-luvun snapshotia, josta tekoäly generoi keittokirjan Ja kun mopo on karannut täysin käsistä, poimitaan siitäkin vielä jotain järkevää: erilaisilla motivaatioilla treenaavien huomioiminen, nuorten siirtymä nolojen, hidastelevien aikuisten treeneihin, ja se koskettava hetki, kun aikuinen tajuaa tatamille astuttuaan, kuinka taitava hänen lapsensa oikeasti on.














