Skip to content
Artwork for Teatterin politiikkaa
ArtsPerforming ArtsSociety & Culture

Teatterin politiikkaa

Voima

Tuomas Rantasen podcastissa käsitellään esittävän taiteen teosten ajankohtaista yhteiskunnallisuutta sekä tähyillään politiikan teatraalisuuden suuntaan. Ohjelmassa poliittisuus mielletään erilaisia valtarakenteita vastaan pyristelynä ja puoluepuuhastelua laajempana osallisuutena. Jaksoissa vierailee esittävän taiteen tekijöitä, tutkijoita ja muita esittämisen ja vaikuttamisen asiantuntijoita.

Tuomas Rantanen on Voima-lehden kustantaja, teatteritoimittaja ja pitkän linjan helsinkiläinen kunnallispoliitikko.

Ohjelmaa julkaisee Voima. Tunnusmusiikki on Kurt Weillin kappale "Alabama Song" ja sen soittaa Tuomas Saloniemi. Tekninen tuottaja on Vilppu Rantanen. Kansikuvan on suunnitellut Aleksandra Aksenova. Ohjelman tekemistä ovat tukeneet Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Suomen arvostelijain liitto SARV ja Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö JOKES.

Play
  • 22 episodes
  • Avg 56 min
  • Finnish
Counted on this page — what you have heard stays on this device, so it is not something the list can be paged by.
  • #139
    Monday · 32 min

    Sotatraumojen ja Saarikosken syövereissä – live Helsingin Taiteiden yöstä

    Riikka Oksanen aloitti vuoden vaihteessa Ryhmäteatterin johtajana. Hänen viimeisimmissä ohjauksissaan yhteiskunnallisuus kohtaa suomalaisen kirjallisuuden. Elokuun loppuun asti Suomenlinnan kesäteatterissa esitetty Missä kuljimme kerran perustuu Kjell Westön Finlandia-palkittuun romaaniin ja kertoo sisällissodasta ja sen jättämistä traumoista. Kansallisteatterissa esitettävä Muistopäivä on Elli Salon kirjanakin julkaistu näytelmä 1930-luvun suomalaisista, jotka pakenivat Neuvostoliittoon ja eksyivät sikäläiseen vankileirien saaristoon. Ryhmäteatterissa syyskaudella esittetty The Poet of Finland oli Tuula-Liina Variksen muistelmakirjaan Kilpikonna ja Olkimarsalkka perustunut esitys, joka ruoti boheemiajan miesneromyyttiä runoilija Pentti Saarikosken persoonan kautta. Helsingin Taiteiden yössä 20.8. Rosebud Sivullinen -kirjakaupan lavalta nauhoitetussa jaksossa käsitellään Ryhmäteatterin nykytilaa, Oksasen ohjaustöitä ja hänen teatterin kautta ilmentämäänsä intohimoa ja eetosta.

  • #138
    August 24 · 50 min

    Nukkevaltio valvoo

    Nukkevaltio-ryhmän satiirinen Saako Purra? -nukketeatteriesitys palaa Riikka Purran vanhojen nettikirjoitusten aiheuttamaan rasisimikohuun. Hallituspolitikan turbulenssien lisäksi se pöyhii myös persupuheenjohtajan yksityistä kärvistelyä. Teos aikamatkailee suomalaisen äärioikeiston historiaan, 90-luvun laman traumoihin, Jussi Halla-ahon alkuperäiseen nettilahkolaisuuteen ja suomalaisen vasemmiston nostalgiabarrikadeille. Ohjelman vieraina ovat käsikirjoittajat Heini ja Matti Vahtera, joista edellinen on myös ohjannut esityksen. Keskustelussa pohditaan, miten poliittisen satiirin traditio ja nukketeatterin muoto antavat välineitä ajankohtaisten yhteiskunnallisten jännitteiden höykyttämiseen.

  • #137
    August 10 · 33 min

    Ilmastonmuutoksen kehollinen keikahduspiste

    Kauri Honkakoski Company on sanattomaan fyysiseen teatteriin erikoistunut taitelijaryhmä, joka tunnetaan esimerkiksi teoksistaan Pulpetti ja Hinterland. Lokakuun lopussa ensi-iltaan tuleva High Tide kuvaa Anton Tšehovin Kolmen sisaren tapaan suuren murroksen äärellä eksyksissä olevaa perhettä. Siinä näennäinen arkiturvallisuus järkkyy dramaattisesti ilmastomuutoksen uhkien tunkeutuessa keskelle uimarannalla vietettävää piknikkiä. Harjoitusläpimenon jälkeen Itäkeskuksen Stoassa Kauri Honkakoski ja esityksessä esiintyvä Ines Kakkonen kertovat esityksen tekemisestä, siinä hyödyntämästään corporeal mime -tekniikasta sekä siitä, millaisia mahdollisuuksia esittävä taide tarjoaa ilmastonmuutoksen kaltaisten yhteiskunnallisten teemojen käsittelyyn.

  • #136
    June 15 · 40 min

    Poliittisia kehoja ja hippidystopioita – Matkaraportti, osa 2: Wien

    Teatterin politiikkaa -podcast vierailee Berliinissä ja Wienissä. Tässä matkaraportin toisessa osassa esitystaideryhmä Oblivian Annika Tudeer kuvailee Wienin esittävän taiteen kenttää ja muistelee Christoph Schlingensiefin Wienin juhlaviikoilla vuonna 2000 poliittisen skandaalin aiheuttanutta teosta, joka käsitteli yhä ajankohtaisella tavalla äärioikeiston maahanmuuttoasenteita. Kiteeltä Kölniin päätynyt tanssija-koreografi ja itävaltalaisessa Nesterval-esitystaidekollektiivissa vaikuttava Marje Hirvonen taas kertoo ryhmän wieniläisen puutarhaan tekemästä immersiivisestä Wallden-hippidystopiasta. Lopuksi Wienin juhlaviikkojen taiteellinen johtaja Milo Rau avaa, miten tärkeää on, että poliittinen taide herättää ihmisissä kehollisen halun toimia oikein.

  • #135
    June 8 · 44 min

    Arjen poliittisuus näyttämöillä – Matkaraportti osa 1: Berliini

    Teatterin politiikkaa -podcast vierailee Berliinissä ja Wienissä. Tässä matkaraportin Berliinin-jaksossa teatterikriitikko Maria Säkö arvioi tämän vuoden Theatertreffenin satoa ja itävaltalaisen Florentina Holzingerin kehollisesti kainostetamatonta estetiikkaa. Elokuussa Helsingin Juhlaviikoilla The Silence -esityksellään vieraileva saksalainen teatteriohjaaja Falk Richter puolestaan kertoo, miten Saksan nykyisessä äärioikeistolaistuvassa ilmapiirissä halutaan hiljentää naisten, ulkomaalaisten ja homojen tarinat. Lopuksi ohjaaja Janne Pellinen ja Jumppatytöt-ryhmän Ella Lahdennäki kommentoivat tuoreeltaan feministikollektiivi She She Popin esitystä ja kertovat omista kokemuksistaan Berliinin teatterin äärellä.

  • #134
    May 11 · 58 min

    Elokapina Antigonen jalanjäljissä

    Sofokleen yli 2400 vuotta sitten kantaesitetyssä Antigonessa nimihahmo uhmaa hybristisen kuninkaan mielivaltaa välittämättä omasta kohtalostaan, koska tietää toimivansa oikein yhteisten arvojen mukaisesti. Helsingin kaupunginteatterin ja Teatterikorkeakoulun yhdessä tekemän sovituksen käsiohjelmassa koko ensemble poseeraa Eduskuntatalon punaiseksi värjättyjen pylväiden edessä. Podcastin jaksossa vieraina ovat Antigone-sovituksen ohjaaja Minna Harjuniemi sekä esityksen nimiroolin yhdessä näyttelevät Miriam Shange ja Elisa Mattila. Keskustelussa pohditaan muun muassa sitä, miksi Antigone puhuttelee meitä juuri tämän ajan hullujen johtajien ja kulttuurisen välinpitämättömyyden keskellä sekä sitä, miten jo alkuperäisessä Antigonessa nousee esiin juuri ajankohtaisia teemoja – esimerkiksi ympäristökysymysten ja sukupuolisen vallankäytön suhteen.

  • #133
    April 27 · 1 hr 6 min

    Sukupuoliroolit luokkayhteiskunnassa

    Sekä kirjailija-tutkija Didier Eribon (s. 1953) että kirjailija Édouard Louis (s. 1992) kuvaavat omaa luokkahyppyään köyhästä maaseudun työväestöstä kulttuurieliittiin ja kipuilevaa kasvuaan homoiksi työväenluokkaisen arvokonservatiivisuuden keskellä. Tampereen Työväen Teatterissa esitettiin kevätkaudella Eribonin Paluu Reimsiin -muistelmateokseen perustavaa näytelmää Itseen kirjoitettu. Lilla Teaternissa taas esitettiin samaan aikaan Våldets historiaa, joka perustuu Louisin kahteen ensimmäiseen omaelämänkerralliseen romaaniin. Kirjojen ja näytelmien kautta avautuu myös kuva siitä, miten populistinen äärioikeisto on kaapannut osan vasemmistopuolueiden kannatuksesta tarjoamalla pääomaluokan sijaan maalitauluiksi maahanmuuttajat sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Podcastin viereena ovat Paluu Reimsiin -teoksen kääntäjä, Itseen kirjoitettu näytelmän dramaturgi ja siinä näyttelevä Timo Torikka sekä Våldets historia -näytelmän dramaturgi Rasmus Arikka. Keskustelussa pöyhitään muun muassa ranskalaiseen ja suomalaiseen luokkayhteiskuntiin liittyviä yhtäläisyyksiä ja eroja – kuten sitäkin, miten teatteri voi osaltaan tehdä näkyväksi syvälle kulttuuriin upotettuja vallankäytön rakenteita.

  • #132
    April 20 · 1 hr 5 min

    Stalker ja runollinen taistelu elämän merkityksellisyydestä

    Stalker on Arkadi ja Boris Strugaskin scifiromaaniin perustuva Andrei Tarkovskin väkevän vertauskuvallinen elokuva, jonka päähenkilöt etsivät valtion visusti vartioimalta saastuneelta vyöhykkeeltä elämälleen tarkoitusta. This is NOT Stalker taas on David Sandqvistin Sirius-teatterille ohjaama esitys, jossa neljä itsensä nimistä siriusteatterilaista jumittaa Georgian ja Venäjän välisellä raja-asemalla päästäkseen sopimaan Stalkerin teatterisovituksesta venäläisen tuotantoyhtiön kanssa. Paikalleen jämähtäneessä matkatarinassa aukeaa syvästalkerilaisia näkökulmia taiteeseen ja elämään liittyviin haaveisiin ja pelkoihin. Jaksossa ohjaaja David Sandqvist ja näyttelijä Wilhelm Grotenfelt kertovat esityksen tekemisestä, elokuvan ja teatterin eroista ilmaisulajeina ja taiteen merkityksestä ihmiselle, joka yrittää kurkottaa yli rajallisen ymmärryksensä.

  • #131
    April 13 · 39 min

    Näytelmä kirjallisuutena – live Roihuvuoren kirjamessuilta

    Teatteriesityksiä tehdään näytelmistä, mutta näytelmä on myös itsenäinen kirjallisuuden laji. Podcastin vieraana ovat dramaturgit Rosa-Maria Perä ja Juho Gröndahl. Keskustelussa pohditaan kirjoittamisen ja dramatisoimisen työprosesseja – ja sitä, miten teatterin yhteisöllinen tekeminen ja esittäminen tuovat niin uusiin kuin vanhoihin teksteihin aina mukanaan yhteiskunnallista ajankohtaisuutta. Keskustelu on tallennettu Roihuvuoren kirjamessuilta 21.3.2026.

  • #130
    April 6 · 1 hr 7 min

    Queer- ja transseniorit osana yhteisöä

    Helsingin Tekstin talossa esitettiin maaliskuun lopulla Todellisuuden Tutkimuskeskuksen ja Mad House Helsingin esitystaideteosta hellänä – tender, joka käsitelee ikääntyvien queer- ja transihmisten yksinäisyyttä, traumoja ja yhteisöllisyyden löytämistä. Jakson vieraana ovat teoksen ohjaaja Eevi Tolvanen ja siinä esiintyvä Amos Lindqvist. Keskustelussa pohditaan queer- ja transidentiteettiin liittyviä kehollisia, psykologisia ja sosiaalisia jännitteitä, sitä miten taide voi auttaa niiden ymmärtämisessä ja sitä, miksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat nyt niin jyrkän vihapuheen kohteena. Lisätty 7.4.2026 maininta esityksestä Todellisuuden tutkimuskeskuksen ja Mad Housen yhteistuotantona.

  • #129
    March 30 · 1 hr 6 min

    Tanssia ikääntymisen äärellä, vieraana Anja Snellman ja Susanna Leinonen

    Rajatila on Susanna Leinonen Companyn viides ikäihmisten ja ammattitanssijoiden yhteisvoimin toteuttama tanssiteos. Tatiana Urtevan koreografioimassa teoksessa tutkitaan ikääntymiseen usein liittämiämme fyysisiä ja psykologisia rajoja. Ohjelman vieraana ovat esityksessä tanssiva kirjailija Anja Snellman ja tanssiryhmän vetäjä Susanna Leinonen. Keskustelussa pohditaan ikääntymiseen liittämiämme kahlitsevia mielikuvia ja pelkoja – ja sitä miten tanssi voi olla keino kulttuurisesti rajoittuneen kehosuhteen käsittelyyn, ymmärtämiseen ja ylittämiseen.

  • #128
    March 23 · 1 hr 11 min

    Heini Junkkaala ja arjen radikaalit yksityiskohdat

    Koko-teatterissa esitetään Anna Veijalaisen ohjaamaa ja Heini Junkkaalan kirjoittamaa Homoäitiä. Vanhemmuudesta ja aikuisuuteen havahtumisesta kertova näytelmä on viiltävillä arkihavainnoilla täyteen pakattu proosamonologi. Jaksossa näytelmäkirjailija, ohjaaja ja Teatterikorkeakoulun dramaturgian ja näytelmän kirjoittamisen professori Junkkaala kertoo, miksi arjen yksityiskohdat ovat tärkeitä ja mitä niille tapahtuu, kun ne nostetaan teatterissa lavalle. Samalla esiin nousee myös kysymyksiä dokumenttiteatterin etiikasta, erilaisten seksuaali- ja sukupuoli-identiteettien näyttämöllistämisen muutoksista sekä siitä, mikä ylipäänsä on teatterin suhde todellisuuteen.

  • #127
    March 9 · 1 hr 6 min

    Naishahmot Pohjantähden alla

    Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla on Suomen sisällissodan traumaattisiin syihin, tapahtumiin ja seurauksiin paneutuva ikiklassikko. Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä esitetään kevään ajan Lauri Maijalan sovittamaa ja ohjaamaa, keskustelua herättänyttä tulkintaa Linnan teoksesta. Ohjelman vieraana ovat esityksessä Laurilan Elman roolia esittävä näyttelijä Aksa Korttila sekä mediatutkija Anu Koivunen. Keskustelussa pohditaan Linnan alkuteoksen merkitystä nykyajassa ja keskustellaan siitä miten uusi sovitus antaa tilaa klassikkoteoksen naisrooleille – kuten juuri Elmalle.

  • #126
    March 2 · 59 min

    Urho Kekkonen – demokratian pelastaja vai rapauttaja?

    Toisen maailmansodan ja Neuvostoliiton romahduksen välistä aikaa kutsutaan Suomessa Toisen tasavallan ajaksi. Siitä vuodet 1956–1982 tasavallan presidenttinä toimi nykyään maineeltaan ristiriitainen Urho Kekkonen. Samaan aikaan kun Suomi kamppaili suhteessa Neuvostoliittoon itsenäisyytensä asteesta, se muuttui maatalousmaasta teollisuusvaltioksi ja rakensi nykyisen hyvinvointivaltion perustan, kuten työaikaa, eläkkeitä, päivähoitoa ja peruskoulua koskeva lainsäädännön. Teatterin politiikkaa -podcastin vieraana ovat Kansallisteatterissa esitettävän Toinen tasavalta -näytelmän kirjoittaja ja esityksen ohjaaja Esa Leskinen ja historian tutkija Oula Silvennoinen, jotka olivat podcastin vieraina myös Leskisen Ensimmäinen tasavalta -näytelmää käsitelleessä jaksossa marraskuussa 2022. Keskustelussa pohditaan, miten meidän pitäisi suhtautua tässä ajassa Kekkosen perintöön ja miten historia voisi auttaa meitä ymmärtämään esimerkiksi Suomen tämän ajan suhdetta Venäjään, uhatun hyvinvointivaltion arvoa sekä edustuksellisen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan suhdetta.

  • #125
    February 22 · 56 min

    Miksi ihmisen on niin vaikea ymmärtää muiden eläinten kokemuksia?

    Pipsa Longan näytelmissä tutkitaan ihmisen ja muiden lajien tasavertaiseen kohtaamiseen liittyviä ongelmia. Podcastin vieraana ovat näyttelijä Iida Kuningas ja eläinkysymyksiin erikoistunut filosofi Elisa Aaltola. Kuningas nähdään Espoon Teatterissa esitettävässä Peter asui talossa -esityksessä, ja hän on ollut mukana myös Viiruksessa esitetyissä Longan näytelmissä Toinen luonto (2018) ja Neljän päivän läheisyys (2021). Keskustelussa pohditaan ihmiskeskeisen maailmankuvan riippuvuutta käsitteellisestä ajattelusta ja hyvää tarkoittavaan eläinrakkauteen usein piiloutuvaa itsekkyyttä – sekä sitä, miten näitä asioita voi olla jopa helpompi tutkia sanoja väistelevän esitystaiteen kuin filosofian kautta.

  • #124
    February 9 · 59 min

    Tanssin politiikkaa

    Tanssi taidemuotona on perustavasti kiinni ihmisen suhteessa kehoonsa ja samalla luonnolliseen alkuperäänsä. Siksi tanssi on myös oiva ilmaisulaji, kun tutkitaan identiteettien moninaisuutta esimerkiksi iän, sukupuolen, seksuaalisuuden, etnisyyden, vammaisuuden tai yleensä erilaisten kulttuurimme yhdenmukaistavien odotusten kannalta. Tanssi voi myös olla paikkasidonnaista, osallistavaa ja jopa suoraan kantaa ottavaa. Podcastin vieraina ovat tanssija-koreografi ja vuodenvaihteeseen asti Zodiakin taiteellisena johtajana toiminut Jenni-Elina von Bagh ja tanssiin erikoistunut kulttuuritoimittaja Henna Raatikainen. Keskustelussa pöyhitään tanssin yhteiskunnallisuuden eri muotoja ja sitä miten tanssi ilmaisulajina kohtaa teatterin ja muut esittävän taiteen alat.

  • #123
    February 2 · 56 min

    Tommi Silvennoinen ja avantgarden poliittisuus

    Avantgardella viitataan kokeilevaan taiteeseen ja tekijöihin, jotka muutoksen etujoukkona rikkovat aikansa vakiintuneita suuntauksia. Esitystaiteilija ja ohjaaja Tommi Silvennoisen teoksissa – kuten Rakkautta ja kapitalismia Teatteri Telakalla (2025), Supermallit – ruumiillinen oratorio Tehdas Teatterissa (2023) ja 3 sisarta ja Tuntamaton sotilas Tehdas Teatterissa (2019) – laaja kaunokirjallinen ja filosofinen materiaali muuttuu fyysisen teatterin ja esitystaiteen keinoin tiivistetyiksi mielen ja kehon tiloiksi. Teatterin politiikkaa -podcastin vuoden ensimmäisessä jaksossa Silvennoinen kertoo muun muassa filosofian ja esittävän taiteen kohtaamisesta, taiteen tehtävästä ja avantgardeen sisältyvästä poliittisesta eetoksesta.

  • #122
    Dec 8, 2025 · 54 min

    Oblivia ja räjähtävä todellisuus

    Monitaiteelinen ja kansainvälinen esitystaideryhmä Oblivia täyttää tänä vuonna 25 vuotta. 9.12.–14.2. Kiasma-teatterissa esitettävässä Reality Bang -teoksessa se kysyy, miten ihmiskunnan vastaus katastrofeihin kuten ilmaston lämpenemiseen ja fasismin nousuun näyttää olevan entistäkin kyynisempi hyväksikäyttö ja tarrautuminen kuviteltuun turvallisuudentunteeseen. Jakson vieraana ovat Oblivian perustajajäsen Annika Tudeer ja ryhmään muutama vuosi sitten liittynyt ääni- ja performanssitaiteilija Juha Valkeapää. Keskustelussa käydään läpi Oblivian kehollis-yhteisöllis-liikkeellisiä luomistapoja ja pohditaan miten esittävä taide voi kuvata ja muuttaa maailmaa.

  • #121
    Dec 1, 2025 · 1 hr 6 min

    Suomalaiset Gulagin syövereissä

    Elli Salon kirjoittamaa ja Riikka Oksasen ohjaamaa Muistopäivää esitetään Kansallisteatterissa. Se kertoo Suomesta 1930-luvun Neuvostoliittoon ilman papereita loikanneista suomalaisista, jotka ajautuvat sikäläisen työleirijärjestelmän kurimukseen ja myöhemmin Stalinin vainojen uhreiksi. Ohjelmassa vieraana ovat kirjailija Elli Salo ja tutkija Ira Jänis-Isokangas, jolta on juuri ilmestynyt osin samaan historialliseen aineistoon perustuva tietokirja Kohtalona Gulag. Keskustelussa pohditaan näytelmän ja tutkimuksen tekemisen ohella traagista Suomea ja Venäjää koskevaa historian vaihetta, ihmisiä ylivoimaisten alistusvoimien äärellä ja taiteen ja tieteen vuoropuhelua maailman käsittämisessä.

  • #120
    Nov 24, 2025 · 1 hr 1 min

    Jouko Turkka ja minä

    Vuosituhannen vaihteessa Tiina Raudaskoski toimi Jouko Turkan apulaisohjaajana KOM-teatterille valmisteltua Osta pientä ihmistä -esitystä tehtäessä. Esitys peruuntui viime hetkellä ohjaajan ja näyttelijöiden välirikon takia. Raudaskoski kuvaa tuoreessa omaelämäkerrallisessa romaanissaan Ilmiantaja tuota aikaa Turkan työparina – ja kämppäkaverina. Jaksossa Raudaskoski kertoo kirjansa lähtökohdista, julkisuuskuvien takaisesta Jouko Turkasta sekä 2000-luvun alun teatterimaailman ilmapiiristä sellaisena kuin se näyttäytyi parikymppisen naisohjaajan silmin.

Showing 1–20 of 22 episodes