ArtsPerforming ArtsSociety & Culture

Teatterin politiikkaa

Voima

Tuomas Rantasen podcastissa käsitellään esittävän taiteen teosten ajankohtaista yhteiskunnallisuutta sekä tähyillään politiikan teatraalisuuden suuntaan. Ohjelmassa poliittisuus mielletään erilaisia valtarakenteita vastaan pyristelynä ja puoluepuuhastelua laajempana osallisuutena. Jaksoissa vierailee esittävän taiteen tekijöitä, tutkijoita ja muita esittämisen ja vaikuttamisen asiantuntijoita.

Tuomas Rantanen on Voima-lehden kustantaja, teatteritoimittaja ja pitkän linjan helsinkiläinen kunnallispoliitikko.

Ohjelmaa julkaisee Voima. Tunnusmusiikki on Kurt Weillin kappale "Alabama Song" ja sen soittaa Tuomas Saloniemi. Tekninen tuottaja on Vilppu Rantanen. Kansikuvan on suunnitellut Aleksandra Aksenova. Ohjelman tekemistä ovat tukeneet Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Suomen arvostelijain liitto SARV ja Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö JOKES.

Play

Open in

27 episodes
fortnightly
Avg 56 min
Finnish

Episodes 27

Newest Oldest Longest

All20 Unplayed20 In progress0 Played0

Counted on this page — what you have heard stays on this device, so it is not something the list can be paged by.

#144
Monday · 1 hr
Suliko – liikkuvan kuvan ja äänen avulla avautuu näkymä diktaattorin sieluun
Q-teatterissa esitetään Pirkko Saision romaaniin perustuvaa ja Juho Mantereen ohjaamaa näytelmää Suliko, joka sukeltaa kuolevan Stalinin pään sisään etsimään hänen muistoistaan ja unelmistaan yhteyttä elämän tarkoitukseen. Kokonaisvaltaisessa esityksissä merkittävässä tehtävässä ovat lavasteet sekä video-, valo- ja äänisuunnittelu. Ohjelmassa vieraana ovat esityksen lavasteista ja valosuunnittelusta sekä osaltaan videoista vastannut Ville Seppänen ja äänisuunnittelja Pekka Kiiliäinen. He kertovat esityksen työryhmävetoisesta valmistelusta sekä omien tehtäväalueidensa ratkaisuista. Samalla pohditaan laajemmin videoiden ja äänisuunnittelun merkitystä nykyteatterissa ja niiden viime vuosien kehitystä.
#143
October 19 · 58 min
Ukraina ja erään sotarikoksen teatterillinen tutkinta
Koko-teatterissa esitetään liettualaisen Marius Ivaškevičiuksen näytelmää Jumalten aamunkoitto – sotarikoksen teatterillinen tutkinta. Se nojaa Anna Bilobrovan kertomukseen siitä, miten venäläiset sotilaat teloittivat hänen hänen kumppaninsa elokuvaohjaaja Mantas Kvedaravičiusin Ukrainan Mariupolissa keväällä 2022. Samalla se kuvaa usein sukupuolittunutta vallankäyttöä, joka sodan olosuhteissa pääsee pidäkkeettä valloilleen. Ohjelman vieraana ovat esityksen ohjaaja ja Koko-teatterin johtaja Anna Veijalainen ja esityksessä näyttelevä Fanni Noroila. Keskustelussa pohditaan Ukrainan sodan vaikutusta omaan käsityksemme sodasta sekä sitä, mitä erityisiä vahvuuksia teatterilla on sodan ja väkivallan kuvaamisessa ja empatian kokemuksen vahvistamisessa.
#142
October 12 · 52 min
Eetu Salin ja reformistisen työväenliikkeen perintö
Lokakuun alussa ensi-iltaan tullut elokuva Punainen peto luo katseen työväenliikkeen pioneeri Eetu Salinin (1866–1919) elämään ja sisällissodan ajan vasemmiston sisäiseen jännitteeseen väkivaltaisen vallankumouksen kannattajien ja maltillisempien reformististen ajattelijoiden välillä. Lars von Trierin Dogvillen (2003) ja Jörn Donnerin Armi elää!:n (2015) tapaan pelkistetyissä teatterikulisseissa toteutettu ensemble-elokuva hyödyntää brechtiläistä vieraannuttamista ja muitakin teatterin ilmaisukeinoja. Ohjelman vieraina ovat Punaisen pedon toinen ohjaaja Veera W. Vilo ja tuottaja Roope Olenius, jotka kumpikin myös näyttelevät elokuvassa. Keskustelussa pohditaan elokuvan ja teatterin ilmaisutapojen lomittamista sekä sitä, miten sisällissodan aikaisen radikalisoitumisen ja sen vastavoimien perintöä kannattaa muistella nykyajan kärjistyvien vastakkainasettelujen äärellä.
#141
September 21 · 51 min
Holokaustin kollektivinen taakka
Svenska Teaternissa esitetään Marius von Mayenburgin kirjoittamaa tuoretta Nattland-näytelmää. Siinä aikuiset sisarukset löytävät isänsä jäämistöstä Adolf Hitlerin signeeraaman akvarellin. Maalauksen myyntiarvon takia sukuhistorian aiemmin vaietut natsimielisyydet alkavat nopeasti näyttää vähemmän häpeällisiltä ja keskiluokkaiset sivistysarvot rapista. Jakson vieraana on esityksen ohjaaja Anna-Maria Lipponen, joka on viime vuodet opiskellut ja työskennellyt saksalaisella kielialueellla. Keskustelussa pohditaan, miten holokaustista johtuva syyllisyystrauma vaikuttaa esimerkiksi Palestiina-kysymyksen käsittelyyn niin Saksassa kuin muuallakin. Samalla puidaan äärioikeiston nousun aiheuttamia jännitteitä, kulttuurikeskiluokan arvokriiseilyä sekä sitä, miten näitä asioita voi ja kannattaa käsitellä teatterissa.
#140
September 14 · 48 min
Matkalla kahden kerroksen Euroopassa
Romanialais-ranskalaisen Matei Vișniecin näytelmä Lännen pikajuna kuvaa eurooppalaista fyysistä ja kulttuurista liikkuvuutta ja sen rajoja nimenomaan Itä-Euroopan ja muutenkin usein sivummalle jäävien yhteiskunnallisten kerrosten näkökulmista. Näytelmän suomenkielistä sovitusta esitetään nyt Vuosaaren Tilajakamolla Sadsongkomplex:fin ja Helsinki 98 -teatterin yhteistuotantona. Ohjelman vieraana on näytelmän käännöksestä, sovituksesta ja ohjauksesta vastaava Jari Juutinen. Keskustelussa pohditaan näytelmän välittämiä kuvia eurooppalaisuuden sisäisistä jännitteistä, Juutisen pitkää teatteriuraa niin kotimaassa kuin maailmallakin sekä teatterin luonnetta poliittisena ilmaisulajina.
#139
August 31 · 32 min
Sotatraumojen ja Saarikosken syövereissä – live Helsingin Taiteiden yöstä
Riikka Oksanen aloitti vuoden vaihteessa Ryhmäteatterin johtajana. Hänen viimeisimmissä ohjauksissaan yhteiskunnallisuus kohtaa suomalaisen kirjallisuuden. Elokuun loppuun asti Suomenlinnan kesäteatterissa esitetty Missä kuljimme kerran perustuu Kjell Westön Finlandia-palkittuun romaaniin ja kertoo sisällissodasta ja sen jättämistä traumoista. Kansallisteatterissa esitettävä Muistopäivä on Elli Salon kirjanakin julkaistu näytelmä 1930-luvun suomalaisista, jotka pakenivat Neuvostoliittoon ja eksyivät sikäläiseen vankileirien saaristoon. Ryhmäteatterissa syyskaudella esittetty The Poet of Finland oli Tuula-Liina Variksen muistelmakirjaan Kilpikonna ja Olkimarsalkka perustunut esitys, joka ruoti boheemiajan miesneromyyttiä runoilija Pentti Saarikosken persoonan kautta. Helsingin Taiteiden yössä 20.8. Rosebud Sivullinen -kirjakaupan lavalta nauhoitetussa jaksossa käsitellään Ryhmäteatterin nykytilaa, Oksasen ohjaustöitä ja hänen teatterin kautta ilmentämäänsä intohimoa ja eetosta.
#138
August 24 · 50 min
Nukkevaltio valvoo
Nukkevaltio-ryhmän satiirinen Saako Purra? -nukketeatteriesitys palaa Riikka Purran vanhojen nettikirjoitusten aiheuttamaan rasisimikohuun. Hallituspolitikan turbulenssien lisäksi se pöyhii myös persupuheenjohtajan yksityistä kärvistelyä. Teos aikamatkailee suomalaisen äärioikeiston historiaan, 90-luvun laman traumoihin, Jussi Halla-ahon alkuperäiseen nettilahkolaisuuteen ja suomalaisen vasemmiston nostalgiabarrikadeille. Ohjelman vieraina ovat käsikirjoittajat Heini ja Matti Vahtera, joista edellinen on myös ohjannut esityksen. Keskustelussa pohditaan, miten poliittisen satiirin traditio ja nukketeatterin muoto antavat välineitä ajankohtaisten yhteiskunnallisten jännitteiden höykyttämiseen.
#137
August 10 · 33 min
Ilmastonmuutoksen kehollinen keikahduspiste
Kauri Honkakoski Company on sanattomaan fyysiseen teatteriin erikoistunut taitelijaryhmä, joka tunnetaan esimerkiksi teoksistaan Pulpetti ja Hinterland. Lokakuun lopussa ensi-iltaan tuleva High Tide kuvaa Anton Tšehovin Kolmen sisaren tapaan suuren murroksen äärellä eksyksissä olevaa perhettä. Siinä näennäinen arkiturvallisuus järkkyy dramaattisesti ilmastomuutoksen uhkien tunkeutuessa keskelle uimarannalla vietettävää piknikkiä. Harjoitusläpimenon jälkeen Itäkeskuksen Stoassa Kauri Honkakoski ja esityksessä esiintyvä Ines Kakkonen kertovat esityksen tekemisestä, siinä hyödyntämästään corporeal mime -tekniikasta sekä siitä, millaisia mahdollisuuksia esittävä taide tarjoaa ilmastonmuutoksen kaltaisten yhteiskunnallisten teemojen käsittelyyn.
#136
June 15 · 40 min
Poliittisia kehoja ja hippidystopioita – Matkaraportti, osa 2: Wien
Teatterin politiikkaa -podcast vierailee Berliinissä ja Wienissä. Tässä matkaraportin toisessa osassa esitystaideryhmä Oblivian Annika Tudeer kuvailee Wienin esittävän taiteen kenttää ja muistelee Christoph Schlingensiefin Wienin juhlaviikoilla vuonna 2000 poliittisen skandaalin aiheuttanutta teosta, joka käsitteli yhä ajankohtaisella tavalla äärioikeiston maahanmuuttoasenteita. Kiteeltä Kölniin päätynyt tanssija-koreografi ja itävaltalaisessa Nesterval-esitystaidekollektiivissa vaikuttava Marje Hirvonen taas kertoo ryhmän wieniläisen puutarhaan tekemästä immersiivisestä Wallden-hippidystopiasta. Lopuksi Wienin juhlaviikkojen taiteellinen johtaja Milo Rau avaa, miten tärkeää on, että poliittinen taide herättää ihmisissä kehollisen halun toimia oikein.
#135
June 8 · 44 min
Arjen poliittisuus näyttämöillä – Matkaraportti osa 1: Berliini
Teatterin politiikkaa -podcast vierailee Berliinissä ja Wienissä. Tässä matkaraportin Berliinin-jaksossa teatterikriitikko Maria Säkö arvioi tämän vuoden Theatertreffenin satoa ja itävaltalaisen Florentina Holzingerin kehollisesti kainostetamatonta estetiikkaa. Elokuussa Helsingin Juhlaviikoilla The Silence -esityksellään vieraileva saksalainen teatteriohjaaja Falk Richter puolestaan kertoo, miten Saksan nykyisessä äärioikeistolaistuvassa ilmapiirissä halutaan hiljentää naisten, ulkomaalaisten ja homojen tarinat. Lopuksi ohjaaja Janne Pellinen ja Jumppatytöt-ryhmän Ella Lahdennäki kommentoivat tuoreeltaan feministikollektiivi She She Popin esitystä ja kertovat omista kokemuksistaan Berliinin teatterin äärellä.
#134
May 11 · 58 min
Elokapina Antigonen jalanjäljissä
Sofokleen yli 2400 vuotta sitten kantaesitetyssä Antigonessa nimihahmo uhmaa hybristisen kuninkaan mielivaltaa välittämättä omasta kohtalostaan, koska tietää toimivansa oikein yhteisten arvojen mukaisesti. Helsingin kaupunginteatterin ja Teatterikorkeakoulun yhdessä tekemän sovituksen käsiohjelmassa koko ensemble poseeraa Eduskuntatalon punaiseksi värjättyjen pylväiden edessä. Podcastin jaksossa vieraina ovat Antigone-sovituksen ohjaaja Minna Harjuniemi sekä esityksen nimiroolin yhdessä näyttelevät Miriam Shange ja Elisa Mattila. Keskustelussa pohditaan muun muassa sitä, miksi Antigone puhuttelee meitä juuri tämän ajan hullujen johtajien ja kulttuurisen välinpitämättömyyden keskellä sekä sitä, miten jo alkuperäisessä Antigonessa nousee esiin juuri ajankohtaisia teemoja – esimerkiksi ympäristökysymysten ja sukupuolisen vallankäytön suhteen.
#133
April 27 · 1 hr 6 min
Sukupuoliroolit luokkayhteiskunnassa
Sekä kirjailija-tutkija Didier Eribon (s. 1953) että kirjailija Édouard Louis (s. 1992) kuvaavat omaa luokkahyppyään köyhästä maaseudun työväestöstä kulttuurieliittiin ja kipuilevaa kasvuaan homoiksi työväenluokkaisen arvokonservatiivisuuden keskellä. Tampereen Työväen Teatterissa esitettiin kevätkaudella Eribonin Paluu Reimsiin -muistelmateokseen perustavaa näytelmää Itseen kirjoitettu. Lilla Teaternissa taas esitettiin samaan aikaan Våldets historiaa, joka perustuu Louisin kahteen ensimmäiseen omaelämänkerralliseen romaaniin. Kirjojen ja näytelmien kautta avautuu myös kuva siitä, miten populistinen äärioikeisto on kaapannut osan vasemmistopuolueiden kannatuksesta tarjoamalla pääomaluokan sijaan maalitauluiksi maahanmuuttajat sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Podcastin viereena ovat Paluu Reimsiin -teoksen kääntäjä, Itseen kirjoitettu näytelmän dramaturgi ja siinä näyttelevä Timo Torikka sekä Våldets historia -näytelmän dramaturgi Rasmus Arikka. Keskustelussa pöyhitään muun muassa ranskalaiseen ja suomalaiseen luokkayhteiskuntiin liittyviä yhtäläisyyksiä ja eroja – kuten sitäkin, miten teatteri voi osaltaan tehdä näkyväksi syvälle kulttuuriin upotettuja vallankäytön rakenteita.
#132
April 20 · 1 hr 5 min
Stalker ja runollinen taistelu elämän merkityksellisyydestä
Stalker on Arkadi ja Boris Strugaskin scifiromaaniin perustuva Andrei Tarkovskin väkevän vertauskuvallinen elokuva, jonka päähenkilöt etsivät valtion visusti vartioimalta saastuneelta vyöhykkeeltä elämälleen tarkoitusta. This is NOT Stalker taas on David Sandqvistin Sirius-teatterille ohjaama esitys, jossa neljä itsensä nimistä siriusteatterilaista jumittaa Georgian ja Venäjän välisellä raja-asemalla päästäkseen sopimaan Stalkerin teatterisovituksesta venäläisen tuotantoyhtiön kanssa. Paikalleen jämähtäneessä matkatarinassa aukeaa syvästalkerilaisia näkökulmia taiteeseen ja elämään liittyviin haaveisiin ja pelkoihin. Jaksossa ohjaaja David Sandqvist ja näyttelijä Wilhelm Grotenfelt kertovat esityksen tekemisestä, elokuvan ja teatterin eroista ilmaisulajeina ja taiteen merkityksestä ihmiselle, joka yrittää kurkottaa yli rajallisen ymmärryksensä.
#131
April 13 · 39 min
Näytelmä kirjallisuutena – live Roihuvuoren kirjamessuilta
Teatteriesityksiä tehdään näytelmistä, mutta näytelmä on myös itsenäinen kirjallisuuden laji. Podcastin vieraana ovat dramaturgit Rosa-Maria Perä ja Juho Gröndahl. Keskustelussa pohditaan kirjoittamisen ja dramatisoimisen työprosesseja – ja sitä, miten teatterin yhteisöllinen tekeminen ja esittäminen tuovat niin uusiin kuin vanhoihin teksteihin aina mukanaan yhteiskunnallista ajankohtaisuutta. Keskustelu on tallennettu Roihuvuoren kirjamessuilta 21.3.2026.
#130
April 6 · 1 hr 7 min
Queer- ja transseniorit osana yhteisöä
Helsingin Tekstin talossa esitettiin maaliskuun lopulla Todellisuuden Tutkimuskeskuksen ja Mad House Helsingin esitystaideteosta hellänä – tender, joka käsitelee ikääntyvien queer- ja transihmisten yksinäisyyttä, traumoja ja yhteisöllisyyden löytämistä. Jakson vieraana ovat teoksen ohjaaja Eevi Tolvanen ja siinä esiintyvä Amos Lindqvist. Keskustelussa pohditaan queer- ja transidentiteettiin liittyviä kehollisia, psykologisia ja sosiaalisia jännitteitä, sitä miten taide voi auttaa niiden ymmärtämisessä ja sitä, miksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat nyt niin jyrkän vihapuheen kohteena. Lisätty 7.4.2026 maininta esityksestä Todellisuuden tutkimuskeskuksen ja Mad Housen yhteistuotantona.
#129
March 30 · 1 hr 6 min
Tanssia ikääntymisen äärellä, vieraana Anja Snellman ja Susanna Leinonen
Rajatila on Susanna Leinonen Companyn viides ikäihmisten ja ammattitanssijoiden yhteisvoimin toteuttama tanssiteos. Tatiana Urtevan koreografioimassa teoksessa tutkitaan ikääntymiseen usein liittämiämme fyysisiä ja psykologisia rajoja. Ohjelman vieraana ovat esityksessä tanssiva kirjailija Anja Snellman ja tanssiryhmän vetäjä Susanna Leinonen. Keskustelussa pohditaan ikääntymiseen liittämiämme kahlitsevia mielikuvia ja pelkoja – ja sitä miten tanssi voi olla keino kulttuurisesti rajoittuneen kehosuhteen käsittelyyn, ymmärtämiseen ja ylittämiseen.
#128
March 23 · 1 hr 11 min
Heini Junkkaala ja arjen radikaalit yksityiskohdat
Koko-teatterissa esitetään Anna Veijalaisen ohjaamaa ja Heini Junkkaalan kirjoittamaa Homoäitiä. Vanhemmuudesta ja aikuisuuteen havahtumisesta kertova näytelmä on viiltävillä arkihavainnoilla täyteen pakattu proosamonologi. Jaksossa näytelmäkirjailija, ohjaaja ja Teatterikorkeakoulun dramaturgian ja näytelmän kirjoittamisen professori Junkkaala kertoo, miksi arjen yksityiskohdat ovat tärkeitä ja mitä niille tapahtuu, kun ne nostetaan teatterissa lavalle. Samalla esiin nousee myös kysymyksiä dokumenttiteatterin etiikasta, erilaisten seksuaali- ja sukupuoli-identiteettien näyttämöllistämisen muutoksista sekä siitä, mikä ylipäänsä on teatterin suhde todellisuuteen.
#127
March 9 · 1 hr 6 min
Naishahmot Pohjantähden alla
Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla on Suomen sisällissodan traumaattisiin syihin, tapahtumiin ja seurauksiin paneutuva ikiklassikko. Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä esitetään kevään ajan Lauri Maijalan sovittamaa ja ohjaamaa, keskustelua herättänyttä tulkintaa Linnan teoksesta. Ohjelman vieraana ovat esityksessä Laurilan Elman roolia esittävä näyttelijä Aksa Korttila sekä mediatutkija Anu Koivunen. Keskustelussa pohditaan Linnan alkuteoksen merkitystä nykyajassa ja keskustellaan siitä miten uusi sovitus antaa tilaa klassikkoteoksen naisrooleille – kuten juuri Elmalle.
#126
March 2 · 59 min
Urho Kekkonen – demokratian pelastaja vai rapauttaja?
Toisen maailmansodan ja Neuvostoliiton romahduksen välistä aikaa kutsutaan Suomessa Toisen tasavallan ajaksi. Siitä vuodet 1956–1982 tasavallan presidenttinä toimi nykyään maineeltaan ristiriitainen Urho Kekkonen. Samaan aikaan kun Suomi kamppaili suhteessa Neuvostoliittoon itsenäisyytensä asteesta, se muuttui maatalousmaasta teollisuusvaltioksi ja rakensi nykyisen hyvinvointivaltion perustan, kuten työaikaa, eläkkeitä, päivähoitoa ja peruskoulua koskeva lainsäädännön. Teatterin politiikkaa -podcastin vieraana ovat Kansallisteatterissa esitettävän Toinen tasavalta -näytelmän kirjoittaja ja esityksen ohjaaja Esa Leskinen ja historian tutkija Oula Silvennoinen, jotka olivat podcastin vieraina myös Leskisen Ensimmäinen tasavalta -näytelmää käsitelleessä jaksossa marraskuussa 2022. Keskustelussa pohditaan, miten meidän pitäisi suhtautua tässä ajassa Kekkosen perintöön ja miten historia voisi auttaa meitä ymmärtämään esimerkiksi Suomen tämän ajan suhdetta Venäjään, uhatun hyvinvointivaltion arvoa sekä edustuksellisen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan suhdetta.
#125
February 22 · 56 min
Miksi ihmisen on niin vaikea ymmärtää muiden eläinten kokemuksia?
Pipsa Longan näytelmissä tutkitaan ihmisen ja muiden lajien tasavertaiseen kohtaamiseen liittyviä ongelmia. Podcastin vieraana ovat näyttelijä Iida Kuningas ja eläinkysymyksiin erikoistunut filosofi Elisa Aaltola. Kuningas nähdään Espoon Teatterissa esitettävässä Peter asui talossa -esityksessä, ja hän on ollut mukana myös Viiruksessa esitetyissä Longan näytelmissä Toinen luonto (2018) ja Neljän päivän läheisyys (2021). Keskustelussa pohditaan ihmiskeskeisen maailmankuvan riippuvuutta käsitteellisestä ajattelusta ja hyvää tarkoittavaan eläinrakkauteen usein piiloutuvaa itsekkyyttä – sekä sitä, miten näitä asioita voi olla jopa helpompi tutkia sanoja väistelevän esitystaiteen kuin filosofian kautta.

Showing 1–20 of 27 episodes