Skip to content
Sign in
Artwork for Karon Grilli
BusinessInvesting

Karon Grilli

Karo Hämäläinen

Sijoittajan superfoodia! Suomalaista sijoittajaa kiinnostavat vieraat grillattavana keskiviikkoisin.

Play
Open in
  • 23 episodes
  • weekly
  • Avg 55 min
  • Finnish

Episodes 23

NewestOldestLongest
All20Unplayed20In progress0Played0
Counted on this page — what you have heard stays on this device, so it is not something the list can be paged by.
  • Wednesday · 1 hr 3 min

    #111. Helsingin halvimmat yhtiöt

    Helsingin pörssissä ja First North -markkinapaikalla käydään kauppaa lähes kuudellakymmenellä yhtiöllä, joiden markkina-arvo on alle 50 miljoonaa euroa. Suursijoittajien on hankala sijoittaa niihin, sillä sijoitussalkun kannalta järkevän painon saaminen vaatisi suuren osuuden ostamista yhtiöstä. Eikä se onnistu vaikuttamatta kurssiin – eikä osakkeesta ainakaan pääsisi eroon helposti. Viime aikoina pörssin pienen yhtiöt ovat laajasti ottaen jääneet osattomiksi kurssinoususta. Siihen on hyvät syynsä. Pörssin pienimpien joukossa on kosolti ikuisia alisuorittajia samoin kuin edellisessä listautumisbuumissa listautuneita firmoja, joille todellisuus on osoittautunut toiveita karummaksi ja kurssi käyttäytynyt sen mukaisesti. Pienyhtiöt ovat tyypillisesti myös enemmän kotimarkkinayhtiöitä kuin pörssijätit. Suomen talouden ounastellun elpymisen pitäisi avittaa kotimarkkinayhtiöitä. Ja kun suuryhtiöillä menee hyvin ja ne satsaavat tulevaan, sitä enemmän niitä palvelevat pienyhtiöt saavat töitä. Löytyisikö pörssin pienimpien joukosta Pirkka-osakkeita – kohtuullisen laadukasta liiketoimintaa kukkaroystävälliseen hintaan? Jaksossa käydään kursorisesti läpi Helsingin halvimmat, alle 50 miljoonen euron markkina-arvon yhtiöt.

  • August 19 · 40 min

    #110. Sijoittajan vaarallisin työkalu

    Saha on vaarallinen työkalu. Jos maailmanvalloitusta tekevän yhtiön osakkeet myy liian aikaisin, jää paitsi suurista tuotoista. Ruuvimeisselikin on vaarallinen, etenkin jos sitä käyttelee yhtiön talousjohtaja. Aivan laillisilla laskentatoimen keinoilla yhtiö pystyy yleensä säätämään tuloksensa halutun kaltaiseksi. Vaarallinen on myös vasara, jos vasara kädessään näkee ympärillään vain nauloja. Sijoittajan vaarallisin työkalu on kuitenkin viivoitin. Viivoitinta voi käyttää väärin ainakin kahdella salkun kannalta potentiaalisesti kohtalokkaalla tavalla. Toinen on yhtiön kehityksen ekstrapolointi eli "viivoitinanalyysi". Viivoittimen voi myös asettaa vaakasuoraan jollekin aiemmin vallinneelle tasolle, oli sitten kyse osakekurssista, liikevaihdosta tai kannattavuudesta. Tällöin ajatuksena on, että suure palaa tasolle, jolla se joskus aiemmin on ollut. Tällä menetelmällä saattaa astua arvoansaan ja tulla tarranneeksi kiinni putovaan puukkoon. Grillin työkalujaksossa käsittelyssä viivoittimen väärinkäytön vaarat.

  • August 12 · 42 min

    #109. Osake-EM: Suuryhtiöiden mestaruustaisto

    Millaiseksi muodostuu tulostaulu, kun suuret eurooppalaiset pörssiyhtiöt pannaan ottamaan mittaa toisistaan ja lajeiksi otetaan muiden muassa arvostus, kasvu ja kyky hurmata analyytikot? Grillin EM-jaksossa vastakkain asettuvat Ison-Britannian, Saksan, Suomen ja muun Euroopan kolmijäseniset joukkueet, ja jaossa on kuusi pokaalia. Varsinaiseksi mitalirohmuksi osoittautuu alankomaalainen puolijohdeteollisuuden laitevalmistaja ASML, joka saa nousta palkintokorokkeelle peräti neljä kertaa. ASML on kisahetkellä myös Euroopan ylivoimaisesti arvokkain yhtiö noin 560 miljardin euron markkina-arvollaan. Nordeasta, Nokiasta ja Koneesta muodostuva Suomen edustusjoukkue kiilaa viimeisen päivän kirillä mitalitilaston kolmanneksi.

  • August 5 · 59 min

    #108. Indeksisijoittamisen lupaus – liian hyvää ollakseen totta?

    Valtaosa ammattilaisten hoitamista sijoitusrahastoista häviää pörssi-indeksille. Jos työkseeen markkinoita seuraavat ammattilaiset eivät pärjää indeksille, kuinka todennäköistä on, että silloin tällöin sijoituksia tekevä yksityishenkilö menestyisi paremmin? Akateemisen rahoitustutkimuksen suosimasta tehokkaiden markkinoiden teoriasta seuraa, että sijoittajan ei kannata yrittää "voittaa markkinoita" vaan ottaa markkinatuotto mahdollisimman vähällä työllä ja kuluilla. Siis sijoittaa laajalti hajautettuun matalakuluiseen indeksirahastoon. Tuntuu epäreilulta, että tekemättä juuri mitään menestyy luultavasti paremmin kuin aktiivisesti touhuamalla. Indeksisijoittamisen lupaus kovista tuotoista vähällä vaivalla kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Ehkä se onkin? Indeksisijoittamisen kriitikot ovat vuosikymmenten ajan kysyneet, kuka sitten hinnoittelee osakkeet, jos kaikki sijoittavat passiivisesti. Alliance Bernsteinin tutkijat ovat julistaneet passiivisen sijoittamisen olevan pahempaa kuin marxismi. Indeksinmukainen sijoittaminen on yleistynyt valtavasti, ja Yhdysvalloissa passiivisten rahastojen pääomat ylittivät jo muutama vuosi sitten aktiivisten rahastojen pääomat. Hedgerahastoyhtiö AQR:n perustaja Cliff Asness kysyy, ovatko indeksisijoittajiksi siirtyneet fiksut ("hait") vai tyhmät ("mudut") ja vastaa: fiksut. Jos oletus pitää paikkansa, osakkeiden hinnat määräytyvät entistä enemmän "tyhmien" sijoittajien toimista. Markkinoista on tullut vähemmän tehokkaat. Harvemmilla fiksuilla aktiivisilla sijoittajilla pitäisi siis olla paremmat edellytykset tehdä ylituottoa. Argumentti indeksisijoittamista vastaan on myös indeksien keskittyminen muutamaan suurimpaan yhtiöön. Kaiken lisäksi historiatarkastelu on osoittanut, että tämän hetken suurimmat yhtiöt eivät yleensä ole tulevaisuudessa tuottoisimpia sijoituksia. Jaksossa käydään läpi tutkimuksiin perustuvia argumentteja indeksisijoittamisen puolesta ja sitä vastaan. SPIVA-tutkimus: Suurin osa rahastoista häviää indeksille. https://www.spglobal.com/spdji/en/research-insights/spiva/ PWL Capital / Morningstar: Passiivisten ja aktiivisten rahastojen pääomien kehitys: https://pwlcapital.com/wp-content/uploads/2026/04/YearEnd2025_The-Passive-vs-Active-Fund-Monitor_en.pdf AllianceBernstein: "The Silent Road to Serfdom: Why Passive Investing is Worse than Marxism": https://www.scribd.com/document/323564709/Bernstein-Passive-Investing-Serfdom-Aug-2016 Cliff Asness: "Vähemmän tehokkaiden markkinoiden teoria": https://www.aqr.com/-/media/AQR/Documents/Perspectives/TheLessEfficientMarketHypothesis.pdf?sc_lang=en&hash=7630BDE83CDFC603F55633DDCCDA8560 Dimensional Fund Advisors: Tämänhetken suurimmat pärjäävät jatkossa keskimääräistä huonommin: https://www.forbes.com/sites/kristinmckenna/2021/06/07/is-bigger-better-stocks-tend-to-underperform-after-joining-top-10/ Hendrik Bessembinder: "One Hundred Years in the U.S. Stock Markets”: https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=6438198

  • July 29 · 57 min

    #107. Miksi en sijoita asuntoihin?

    Asuntosijoitus- ja sijoitusasuntokauppiaat antavat toisinaan ymmärtää, että asuntosijoittaminen olisi tuottoisampaa kuin osakesijoittaminen, vaikka omaisuusluokkia koskevat pitkän aikavälin tilastot todistavat toista. Sijoitusasuntomainoksissa näkee jopa monien kymmenten prosenttien tuottoluku. Kuinka niihin päästään - ja miksi niihin ei ehkä kannata tuudittautua? Jaksossa käydään myös läpi kiinteistösijoittamiselle tyypillisiä riskejä, joita osakesijoittaja ei yleensä kohtaa. Entä miksi en osta kaksin käsin asuntoja, vaikka minusta tuntuu, että parhaillaan eletään pitkään aikaan selvästi parasta aikaa sijoittaa suomalaisiin vuokra-asuntoihin? 0:00 Alku 3:30 Velkavipu toimii myös pörssissä 15:42 Miksi sijoitusasuntomyyjien laskelmia ei kannata aina niellä? 32:55 "Osakesijoittajan ei tarvitse osata mitään" 34:53 Hajautusriski 36:52 Likviditeettiriski 38:24 Miksi en osta asuntoja hikinauha märkänä? 43:13 "Ostan alle markkinahinnan" 45:30 Flippausliiketoiminta 47:43 Kiinteistösijoitusyhtiöt

  • July 22 · 39 min

    #106. Nostalgiajakso: Ensimmäiset pörssikauppani

    Juuri 12 vuotta täyttäneenä merkitsin Suomen Viestintäkehityksen osakkeita loppukesällä 1988 järjestetyssä osakeannissa. Kyseessä oli nurkanvaltausyhtiö, ja osakemerkintäpäätös perustui puhtaasti markkinoinnin herättämiin mielikuviin. Huonostihan siinä kävi. Nostalgiajaksossa selailen 7-senttistä Esselten mappia, johon olen arkistoinut paitsi kasinohuuman myös vuosituhannenvaihteen it-kuplan aikaiset kaupankäyntidokumenttini. Osakemuisteluiden lisäksi tarjolla katsaus pörssikaupankäynnin lähihistoriaan.

  • July 15 · 1 hr 1 min

    Kuinka kirja tehdään ja mitä se maksaa?

    Millainen on kirjan liiketalous? Käsikirjoituksen kirjoittaminen on kirjan ylivoimaisesti aikaavievin ja kallein työvaihe, joka tosin suomalaisessa käytännössä on kustantamolle hallittavan kokoinen kuluerä. Mitä muita kuluja kirjan julkaisemisesta e-kirjana, äänikirjana ja painettuna teoksena aiheutuu? Grillin erikoisjaksossa käydään läpi kirjan liiketaloutta alkujaan vain äänikirjaksi aiotun Boston-kirjan kautta. Kuinka kirjan kustannusprosessi kustannustoimittajalle lähetetystä käsikirjoituksesta valmiiksi kirjaksi kolmessa formaatissa hoituu reilussa kuukaudessa? Mitä kustannuksia eri vaiheista aiheutuu? Entä kuinka kustantamo tienaa äänikirja-aikana? Kaikki jaksossa esitettävät tiedot koskevat kesäkuussa 2026 ilmestynyttä Boston-kirjaa. Prosessi on poikkeuksellisen vitaviivainen ja muuttuvat kustannukset on minimoitu. Siksi se ei anna oikeaa kuvaa suuren kaupallisen kustantamon prosessinkulusta eikä kuluista. 00:03:30 Kirjaprosessi 00:25:41 Kirjan tekemisen kulut 00:35:14 Kirjasta saatavat tulot

  • July 8 · 40 min

    #105. Huhti–kesäkuun 2026 ostot ja myynnit

    Toinen vuosineljännes on paketissa – on aika käydä läpi kvartaalin ostot ja myynnit. Mikä onnistui, mikä meni pieleen? Miksi ostin ja myin näitä yhtiöitä? Samalla arvioin, miten olen onnistunut tavoitteessani yksinkertaistaa osakesalkkuani. Spoileri: surkeasti. Jaksossa mukana ainakin:• Auroora • Eezy • Lumo Kodit • Asuntosalkku • Nokia • Sampo • Scottish Mortgage • Alibaba • KPY • Metso • Finnair • Nokian Panimo • F-Secure Sivujuonteena käsittelen taseenpaikkausmerkintäetuoikeusanteja (Eezy, Exel Composites) ja sätin itseäni vuosineljänneksen suurimmasta hölmöilystä.

  • June 24 · 1 hr 7 min

    #104. Aki Pyysing grillaa grillinpitäjä Karo Hämäläistä

    Sadannen Grillin kunniaksi järjestetyissä Grillijuhlissa sijoittaja ja pokeriammattilainen Aki Pyysing maksoi kaikkien Grillillä vierailleiden puolesta potut makkaraperunoina ja pani grillinpitäjän tenttiin. Vaikka Pyysing teki haastattelun ”Itse asiassa kuultuna” -hengessä haastateltavan elämäntarinaa mukaillen, eteläkarjalainen pika-aituri pani eteläsavolaisen pitkänmatkannylkyn tiukoille. Ansaittua kritiikkiä sai grillinpitäjän osakesalkku, joka on Pyysingin luonnehdinnan mukaan tehty ampumalla haulikolla Hannoverista Vietnamiin. Salkun suurimpien omistusten joukossa kun on niin hannoverilaista jälleenvakuutusyhtiötä Hannoversche Rückversicherungsgesellschaftia kuin Vietnamin indeksi-etf:ää. ”Suurimpana Nokia, seitsemän pinnaa, Nordea kuusi, Exel neljä…”, haastattelija luetteli grillinpitäjän osakesalkun suurimpia omistuksia. Haastateltava ei vahvistanut eikä kiistänyt tietojen paikkansapitävyyttä. ”Tämä on aivan hirveä pappasalkku!” kuului tuomio. Eipä haastateltavalla ollut siihen mitään vastaanpanemista. 0:00 Alkuselittelyt 11:40 Haastattelu alkaa 19:45 Kirjat ja lehtitöitä 39:17 Huhtamäki 42:57 Osakesijoitukset 1:05:34 Sinappi

  • June 17 · 26 min

    #103. Grilli-cup: Maailman paras osake?

    Grillin MM-jaksossa pelataan maailman osakeherruudesta. Markkina-arvoltaan 8 suurinta suomalaista ja 8 maailman suurinta yhtiötä mittelevät toisiaan vastaan knock-out-järjestelmällä. Kriteereinä ovat yleiset sijoitustyylit ja niiden kriteerit. Ensimmäisellä kierroksella ratkaisee laatu (oman pääoman tuotto), toisella kasvu (toteutunut ja ennustettu liikevaihdon muutos 5 vuoden jaksolla). Välierien voittajat selvitetään EV/EBITDA-arvostuskertoimen avulla (arvo). Voittajan ratkaisee pelivire eli momentti, viimeksi kuluneen 6 kuukauden kokonaistuotto. Datat pohjautuvat 5.6.2026 vallinneeseen tilanteeseen.

  • June 10 · 1 hr 6 min

    #102. Nokian Panimo & Janne Paavola – Grilli paikalla

    Nokian Panimo täräytti ensimmäiseltä vuosineljännekseltä kovat kasvuluvut: myytyjen litrojen määrä kasvoi peräti 22 prosentilla. Teknoyhtiömäistä kasvua selittää osaltaan pääsiäisen ajoittuminen. Tänä vuonna pääsiäinen oli aivan huhtikuun alussa, joten pääsiäismyynnistä suurin osa ajoittui maaliskuulle. Selvää silti näyttää olevan, että Nokian Panimo kasvaa ja voittaa markkinaosuutta. Tälle vuodelle panimoyhtiö ohjeistaa kuitenkin vain kasvua, ilman määreitä. Se kuulostaa vaatimattomalta. ”Kun katsomme kasvua, peilaamme sitä vahvasti strategisiin tavoitteisiimme: yli 20 miljoonan euron liikevaihto vuoteen 2029 mennessä”, Nokian Panimon toimitusjohtaja Janne Paavola sanoo ja lisää, ettei kasvu tule välttämättä tasaisesti. Viime vuoden noin 13 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon pääseminen tarkoittaa yli 50 prosentin kasvua neljässä vuodessa eli keskimäärin hieman yli kymmentä prosenttia joka vuosi. Etenkin alkukesän säät ovat panimoiden myynnin ja tuloksen kannalta poikkeuksellisen tärkeitä. Janne Paavolan mukaan loppukesän säällä ei ole enää niin paljon merkitystä. Jos ihmiset ovat kesän alussa alkaneet grillata, kuluttaa juomia tai syödä jäätelöä, he jatkavat tapaa, vaikka säät muuttuisivat kehnommiksi. ”Kun puhutaan prosenttikehityksestä, säällä voi olla kaksinumeroisia vaikutuksia”, Paavola sanoo. Listautuessaan Nokian Panimo keräsi rahaa kasvuinvestointeihin. Niistä jo tuolloin valmistumassa oli viime kesäksi käyttöön saatu logistiikkakeskus, jossa päästään vierailemaan Karon Grillin Grilli paikalla -jaksossa. Jaksossa haastattelun jälkeen tehdään tehdaskierros Nokian Panimon tuotannossa mallasvarastosta tap roomiin ja kauppaan asti. Alkuvuoden neljästätoista uudesta tuotelanseerauksesta suurin osa kohdistui muihin juomakategorioihin kuin olueen. Nokian Panimon limuilla on vakiintuneet faninsa, ruoterepertoaariin kuuluu myös siidereitä ja lonkeroita. Mocktaileissa eli alkoholittomissa cocktaileissa Nokian Panimo on Paavolan mukaan markkinajohtaja. Uutena tuotealueena Nokian Panimo on ryhtynyt valmistamaan tölkkeihin pakattuja hiilihapotettuja makuvesiä. Muiden tuotekategorioiden kuin oluen kasvattaminen on Nokian Panimolle suotuisaa siksikin, että lainsäädäntö asettaa oluen myynnille rajan: pienpanimon statuksen ja sitä kautta saatavan verohyödyn edellytyksenä on, että vuoden aikana tuotettu alkoholipitoisen oluen määrä on alle 15 miljoonaa litraa. Viimevuotinen olutvolyymi saa tuplautua ennen kuin rajaa aletaan kolkutella. Yhteistyössä: Nokian Panimo

  • June 3 · 32 min

    #101. Mistä tunnistaa hyvän listautumisen?

    Listautumisanti on poikkeuksellinen tilanne, jossa tavanomaisen yhtiöanalyysin lisäksi voi olla hyvä tarkastella listautumisen luonnetta ja teknisiä yksityiskohtia. Niiden perusteella voi yrittää uumoilla yhtiön osakekurssin lyhyen aikavälin kehitystä. Monologijaksossa käyn läpi koko prosessin, jolla tutustunut pörssitulokkaaseen ja päätän osallistumisesta sen osakeantiin tai -myyntiin. Aiemmin Grillissä on käsitelty sitä, mitä tilastot kertovat listautumisista. Kannattaako niihin osallistua ja millä taktiikalla? Aiempi jakso: https://www.youtube.com/watch?v=Ch3yAfD70F0

  • June 1 · 29 min

    Grilli-Ekstra: Toimistoista tuli infraa – Ei näin, KPY!

    Kun savolainen huastaa, vastuu siirtyy kuulijalle.Erityisesti tämä pätee silloin, kun savolainen markkinoi listautumassa olevaa yhtiötä. Silloin toimistotalosta tulee infrastruktuuria ja rahastojen hallinnoinnista private equity -salkku. Kuopion Telefooniosakeyhtiöstä KPY-osuuskunnaksi 140 vuoden aikana muuttunut yhtiö on listautumassa Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle. Puolet KPY:n taseesta on yhtä kuin kiinteistösijoitusyhtiö Novapolis. Sen vuokrausaste on 86 prosenttia, mikä kuvaa markkinan vaikeutta. Se ei kuopiolaisia pelota, vaan KPY rakentaa lisää neliöitä. Savon Sanomien vanhan toimitalon tilalle Vuorikadulle nousee uusi 30 miljoonan euron kiinteistö. KPY kaivautuu entistä syvemmin kiinni kotikaupunginsa toimistomarkkinaan. Lisäksi KPY omistaa listaamattomia yhtiöitä. Näistä omistuksistaan se haluaa eroon. Jatkossa tarkoitus on ryhtä sijoittamaan rahaa rahastojen kautta. Ekstra-Grillissä poimintoja KPY osk:n listautumisesta.

  • May 27 · 1 hr 11 min

    #100. Tuotanto ja katteet ylös, LapWallin Jarmo Pekkarinen?

    Rakennuselementtejä puusta valmistava LapWall teki viime vuonna vajaan kolmen miljoonan euron tuloksen ennen veroja. Yhtiön toimitusjohtajan Jarmo Pekkarisen mukaan tuloksella olisi ollut potentiaalia olla kuusi miljoonaa euroa parempi. Arvio on teoreettinen ja kuvaa sitä, millaista potentiaalia Pekkarinen uskoo LapWallin uudessa tehtaassa piilevän. Pekkarinen nostaa esiin tehostuskohteita, joista säästöjä aiotaan ottaa: tuotteen läpimenoaika, tehokkaampi materiaalien käyttö… Uudella osavalmistuslinjalla yksi ihminen tekee Pekkarisen mukaan samat työt, joihin nykyisin tarvitaan kahdeksan ihmistä. Asuntorakentamisen syväjää on iskenut LapWalliin viime vuosina. Yhtiö on paikannut asuinrakennusten seinäelementtimarkkinan romahtamista muilla tuotteilla, ja asuntorakentamisen osuus liikevaihdosta on pudonnut alle kymmeneen prosenttiin. LapWallin tavoitteena on sadan miljoonan euron liikevaihto vuoden 2030 loppuun mennessä. Tuotantokapasiteetin puolesta siihen on edellytykset. Samalla LapWall aikoo muuttua tuoteyhtiöksi. ”Asiakas saa paremman tuotteen halvemmalla. Jos asiakas haluaa laittaa oman sormenjälkensä tuotteeseen ja määritellä, että siinä pitää käyttää tällaisia ja tällaisia raaka-aineita ja tehdä tällä tavalla, hän saa huonomman tuotteen kalliimmalla.” Datakeskukset ovat olleet Suomen rakentamisen valopilkku. Datakeskusten katot kuulostavat täysin LapWallin heiniltä: isoja tasakattoisia halleja, jotka pitää panna pystyyn nopeassa aikataulussa ja aikataulussa on pysyttävä. LapWall on jopa kehittänyt oman kattoratkaisun datakeskuksia silmällä pitäen. LapWall toimitti kattoelementit YIT:n XTX:lle Kajaaniin rakentamaan datakeskukseen, mutta sen jälkeen on ollut hiljaista. ”Olemme mukana markkinassa, ja näkymä on se, että tulemme tekemään näitä hankkeita, mutta emme voi kertoa niistä ennen kuin loppuasiakas antaa luvan”, Jarmo Pekkarinen sanoo. Datakeskushankkeet ovat sen verran isoja ja vaativat niin paljon huomiota, että LapWall pystyy ottamaan niitä enintään muutaman vuodessa. Yhteistyössä: LapWall Jarmo Pekkarinen vieraili Grillillä 14.2.2024: https://open.spotify.com/episode/4EuRQ5oVu5cScIibOkeN8G

  • May 20 · 1 hr 18 min

    #99. Kultaa purjeissa, Endominesin Kari Vyhtinen?

    Tuotantomäärä nousee, kullan hinta ampuu katosta läpi. Kun kertolaskun molemmat tekijät nousevat, kultaa kaivava ja sitä etsivä Endomines ei voi välttää liikevaihdon kohisevaa kasvua. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Endominesin liikevaihto kasvoikin peräti 77 prosenttia. Alimmalle riville asti valui 7 miljoonaa euroa eli 38 prosenttia liikevaihdosta. ”Olen supertyytyväinen”, Endominesin toimitusjohtaja Kari Vyhtinen sanoo. Menestys on näkynyt myös osakekurssissa. Vuodessa Endominesin pörssikurssi on kaksinkertaistunut, ja syksyn 2023 lukemista se on kymmenkertaistunut. Kullan hinnan osalta Endomines voi vain nauttia maailman markkinahinnan myötuulesta tai kärsiä vastaisesta, mutta tuotantomäärät ovat sen omissa käsissä. Viime vuonna Pampalon kaivoksella tuotantomäärät laskivat neljännes neljännekseltä, mutta tämän vuoden alussa kaivos takoi tuotantoennätyksen, 5000 unssia kultaa. Selitys sekä viimevuotiseen laskuun että alkuvuoden ennätykseen on sama: Endomines osti viime vuonna maanalaisen kaivoksen kaivostoiminnan aiemmin sitä harjoittaneelta alihankkijalta. ”Suurin osa henkilöstöstä siirtyi meille, mutta kaikki eivät siirtyneet. Rekrytoimme uusia ihmisiä, ja se oli yllättävän vaikeaa. Huomasimme myös, että osa laitteista ei ollut ihan priimakunnossa”, Vyhtinen kertoo. ”Ostimme kolme uutta laitetta saman tien ja vaihdoimme kaivoksen johdon. Joulukuussa se kääntyi.” Grillillä Kari Vyhtinen kertoo muun muassa Endominesin historian suurimmasta kairaushankkeesta, jolla kultavarantojen määrä on tarkoitus nostaa miljoonan unssin paremmalle puolelle, ja suunnitelmista laajentaa kaivostuotantoa merkittävästi. Kuinka hanke rahoitetaan? Entä mikä on kultaoraakkelin arvio kullan hintakehityksestä seuraavan vuoden aikana? Yhteistyössä: Endomines Kari Vyhtinen Grillillä 5.6.2024: https://open.spotify.com/episode/7p1o3IXj2x5tfvYd0q16IT?si=72rPEspuTcSdiOUrZnWpqw Kari Vyhtinen Grillillä 23.4.2025: https://open.spotify.com/episode/0sDEwbVw1gVAkVQFQ9Wj5w?si=Zu7Tnh4RQC-n7bx4QJVGjQ

  • May 13 · 55 min

    #98. Johtavaksi varainhoitajaksi, Aktian Anssi Huhta?

    Aktia pyrkii kehittymään ”ainutlaatuiseksi, johtavaksi varainhoitajaksi, jolla on vahvat juuret pankkiliiketoiminnassa”. Juurien vahvuus on ilmeinen: Aktian edeltäjistä Helsingin Säästöpankki perustettiin huhtikuussa 1826, siis kaksisataa vuotta sitten. Mutta mitä tarkoittaa ”johtava” varainhoidosta puhuttaessa? Pääomilla mitattuna Aktia on kaukana suurimmista. ”Olemme suuntaa näyttävä niillä tuotealueilla ja toiminnoilla, joissa haluamme olla”, Aktian toimitusjohtaja Anssi Huhta määrittelee Karon Grillissä. ”Esimerkiksi korkovarainhoidossa olemme mielestämme jopa Euroopassa johtavia toimijoita. Haluamme pitää position ja viedä sitä maailmalle.” Aktian keihäänkärkiä ovat ainakin kehittyvien markkinoiden ja frontier-markkinoiden paikallisvaluuttaisiin valtionlainoihin sijoittavat tuotteet. Huhta kertoo, että kehitteillä on myös muutama uusi aihio, siis rahastotuote. Kasvua haetaan erityisesti Keski-Euroopasta. ”Meillä on jo nyt kolmisenkymmentä saksalaista instituutiota asiakkaana. Määrää on vakaa tarkoitus kasvattaa merkittävästi.” Asiakkaina on esimerkiksi eläkekassoja, jatkossa kasvua haetaan esimerkiksi isommista family officeista. ”Lisäksi on muutama erittäin mielenkiintoinen kohdejoukko, joita mietimme. Esimerkiksi säästöpankkikenttä on Keski-Euroopassa todella iso. Lähestymme heitäkin suoraan", Huhta kertoo. Yhteistyössä: Aktia 0:00 Alku 2:02 "Johtava" varainhoitaja? 5:01 Kansainvälinen kasvu 14:22 Kilpailu Suomen henkilöasiakkaista 22:15 Salkunhoito- ja kohdemarkkinariski 30:20 Korkokate 40:00 Sinappi 41:00 Tuomio

  • May 6 · 1 hr 11 min

    #97. Edessä kuparinhohtoinen tulevaisuus, Metson Sami Takaluoma?

    Maailma sähköistyy. Sähkön siirtämisessä kupari on ylivertainen. Metso on maailman ykkönen kuparin sulatuksessa ja muissa kaivos- ja jalostusprosesseissa. Siihen nähden, kuinka kuparista tulevaisuutta markkina-arviot maalailevat, investoinnit kuparikaivoksiin ovat olleet maltillisia. Miksi kauppa ei käy kiivaammin, Metson toimitusjohtaja Sami Takaluoma? Syitä on monia. Monimutkaistunut geopoliittinen tilanne vaikeuttaa kaivosyhtiöiden päätöstä siitä, mitä valtausta ne lähtevät kehittämään seuraavaksi. Sami Takaluoma nostaa esiin myös sen, että viime vuonna kaivosyhtiöt neuvottelivat poikkeuksellisen aktiivisesti yritysjärjestelyistä. Jos yritysosto tai myytäväksi tuleminen on akuutisti pöydällä, katsotaan se kortti ennen kuin tehdään satojen miljoonien eurojen investointeja. Logiikkaan kuuluu, että sitten kun todella alkaa tapahtua, todella alkaa tapahtua. ”On hyvin epäedullista olla investointisyklin viimeisenä. On hyvä olla ’first follower’”, Takaluoma kuvailee investointisyklin piirteitä. ”Kukaan ei halua olla se, joka tulee mukaan kolmen vuoden päästä, kun sykli on jo vähän mennyt ja muut alkavat saada uutta kapasiteettia käyttöön.” Metso pyrkii uudessa strategiassaan kasvattamaan jälkimarkkinaliiketoiminnan osuutta. Samalla yhtiö nosti kannattavuustavoitettaan: Metso tavoittelee yli 18 prosentin oikaistua EBITA-kannattavuutta vuoden 2028 loppuun mennessä. Segmenttikohtaisesti Mineraaleille on asetettu 20 prosentin ja Kivenmurskaukselle 17 prosentin kannattavuustavoite. Segmenttien kannattavuusero korreloi jälkimarkkinatoimintojen osuuden kanssa. Viime vuonna Mineraalien liikevaihdosta 60 prosenttia tuli jälkimarkkinoilta eli huollosta, varaosista, kulutusosista, modernisoinnista ja digitaalisista palveluista. Kivenmurskauksessa niiden osuus oli kolmannes. Metson ja Outotecin yhdistymisen jälkeen Metso on kyennyt parantamaan kannattavuuttaan selvästi, vaikka viime vuonna oikaistu EBITA laski vajaaseen 16 prosenttiin. Grillillä Sami Takaluoma kertoo, kuinka kannattavuutta kohotetaan. Yhteistyössä: Metso Metson edellinen toimitusjohtaja Pekka Vauramo vieraili Grillillä elokuussa 2024:https://open.spotify.com/embed-podcast/episode/3vPY7l4NqpX21TKjtNQehV 0:00 Alku 04:17 Tuloutuskäytännöt ja riskienhallinta 09:30 Jälkimarkkinat 15:20 Mineraalit-liiketoiminta 18:26 Kupari 32:20 Kriittiset mineraalit 47:37 Kivenmurskaus-liiketoiminta 1:01:07 Sinappi 1:03:31 Tuomio

  • April 29 · 41 min

    #96. Kannattaako listautumisiin osallistua?

    Kun yhtiö laskee liikkeelle ja myy sijoittajille kerralla paljon osakkeitaan tai vanhat omistajat muuttavat omistamiaan osakkeita rahaksi, kaupankäyntitilanteessa vallitsee ostajan markkina. Se tarkoittaa, että hinnan pitää joustaa: osakkeita merkitseville tai ostajille osakkeen hinnan tulee olla alhaisempi kuin sen ”käypä hinta”. Tämä kysynnän ja tarjonnan laista johdettu sääntö tuntuu pätevän listautumisissa keskimäärin varsin hyvin. Floridan yliopiston professori emeritus Jay Ritter on tilastoinut kaikki yhdysvaltalaiset listautumiset 1980-luvun alusta nykypäivään. Pitkälti yli 9000 listautumista sisältävän aineiston viesti on selvä: listautuvan yhtiön osakekurssi ensimmäisen kaupankäyntipäivän päätteeksi tapaa yleensä olla selvästi listautumishintaa korkeampi. Ritterin data osoittaa, että ensimmäisen päivän nousu on ollut keskimäärin 19 prosenttia. Toinen vahva tilastollinen havainto Yhdysvaltain IPO-markkinoista on, että ensimmmäisen pörssipäivän kurssista laskettuna kolmen vuotta eteenpäin uudet pörssiyhtiöt ovat hävinneet selvästi yleiselle markkinakehitykselle. Helsingissä ensimmäisen päivän nousut ovat viime vuosina olleet pienempiä. Mitä tilastot ja tutkimukset kertovat listautumisista? Historiahavainnot asettavat selvän peruspelikirjan listautumisanteihin ja -myynteihin osallistumista harkitsevalle. Jay R. Ritterin IPO-tilastot: https://site.warrington.ufl.edu/ritter/files/IPO-Statistics.pdf Joonas Kansikkaan kandidaatintutkielma 2021: https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/163818/Kandidaatintutkielma_Joonas_Kansikas.pdf;jsessionid=B8ADA70C4CFB9300C8E8923403005397?sequence=3 Taneli Vahteran diplomityö 2023: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/150807/VahteraTaneli.pdf?sequence=2&isAllowed=y Kauppalehti marraskuu 2025: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/4d011924-04a8-4bca-b165-1242714eef80

  • April 22 · 1 hr 25 min

    #95. Miljoonat sileäksi, Vesa Puttonen!

    ”Muuntautuminen muurahaisesta heinäsirkaksi ei todellakaan ole mikään helppo asia, mutta kun sitä nyt on jonkin aikaa opetellut, niin kyllähän se tanssiminen ja lauleskelukin tuntuu ihan hyvältä”, rahoituksen professori Vesa Puttonen sanoo. Hän viittaa siihen, että viime vuosina hän on pyrkinyt aktiivisesti muuttamaan rahankäyttöään. Sen sijaan että varallisuutta pitäisi kaiken aikaa kartuttaa, hän on ottanut ohjelmalliseksi tehtäväksi rahan kuluttamisen ja laatinut itselleen kulutusbudjetin samalla tavalla kuin säästäjiä neuvotaan budjetoimaan säästöt. ”Vuoden lopussa olen tyytyväinen, kun olen saanut kulutusbudjettini täyteen.” Kulutusmoodiin siirtyminen ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö Puttonen tavoittelisi sijoituksillaan tuottoa. Sehän on ikään kuin sijoituspelin idea. ”On tavattoman mielenkiintoista seurata, mitä yrityksissä tapahtuu. Miten hyvältä tuntuukaan, kun onnistuu jossain sijoituksessa! Sillä, laskeeko sijoitussalkku tänään 10 prosenttia, ei ole mitään merkitystä elämääni nyt eikä tulevaisuudessa.” Grillillä puhutaan myös sijoitusmaailman ajankohtaisista ilmiöistä kuten markkinoiden muuttumisesta vähemmän tehokkaiksi. Vesa Puttonen kertoo myös, miksi on sijoittanut F-Secureen ja miksi vähentänyt omistustaan Eagle Filtersissä. Jaksosta selviää myös someyleisöä kuohuttanut kysymys: Miksi juuri ED-energiajuoma on rahoituksen professorin suosikki? MAINOS: OtavaVesa Puttosen uutuuskirja Miten miljoona hankitaan ja kulutetaan (Otava, 2026) Grillin kantiksille 25 eurolla (+ postikulut) Otavan verkkokaupasta koodilla "Grilli25". https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/miten-miljoona-hankitaan-ja-kulutetaan/5486856 Vesa Puttosen vierailu Grillillä tammikuussa 2024: https://youtu.be/7nZ5msZDQow Cliff Asness: "The Less-Efficient-Market Hypothesis”: https://www.aqr.com/Insights/Perspectives/The-Less-Efficient-Market-Hypothesis

  • April 15 · 1 hr 23 min

    #94. Riskikorjattu tuotto alennuksessa, Fundcon Saku Sairanen?

    "Kun piensijoittajia kutsutaan jonnekin, se taitaa aika lailla johtua siitä, että ollaan pulassa. Yleensä ei lähdetä ensimmäisenä heille tarjoamaan hyviä sijoitustuottoja ja kohteita", pääomasijoitusyhtiö Fundcon perustajaosakas Saku Sairanen sanoo. Sairanen puhuu private equity -rahastoista, joille nollakorkoajan päättyminen aiheutti shokin. Pääomarahastojen hallinnointiyhtiöillä on viime vuosina ollut vaikeuksia saada salkuistaan irtautumisia järkevään hintaan. Rahastot eivät ole pystyneet palauttamaan varoja sijoittajille, eivätkä rahastoyhtiöt osin sen seurauksena keräämään pääomia uusiin rahastoihin. Private equity -yhtiöt ovat kehittäneet tuotteita, joita ne ovat antaneet myös suomalaisten pankkien jaeltavaksi ja markkinoitavaksi omille asiakkailleen. ”Ketju on pitkä, mikä tekee sen, että kustannukset kasvavat, koska kukaan ei tee taksvärkkinä. Läpinäkyvyys tietysti heikkenee mitä enemmän on väliportaita. Tuntuu vähän, että osa tuotteiden jakelijoista ei itsekään tiedä, mitä he myyvät", Sairanen sanoo. Sairanen kritisoi pääomasijoitusyhtiöitä muun muassa siitä, että yliajalle menneiden rahastojen omistuksia siirretään eteenpäin jatkorahastoihin, joita sitten myydään ketjutettuna pienempien rahojen sijoittajille. Näin hankitaan likviditeettiä eli rahaa vanhoille suursijoittajille, joilta voidaan kerätä pääomia uusia rahastoja varten. Pääomarahastoja pyörittäville yhtiöille voi tulla kiusaus arvostaa vanhan rahaston jatkorahastolle myymät omistukset korkealle – ja myymällä jatkorahastoja eteenpäin ”alennuksella”. ”Private equity -toimijat ovat aika kekseliäitä ja opportunistisia. Löydetään keinoja ratkaista ongelmia. Tai ainakin siirtää ongelmia.” Jaksossa puhutaan myös kasvuyhtiöiden rahoituksesta. Sairasen mukaan rahoituksen puute tappaa Suomessa hyviä kasvuyhtiöitä. Fundcon lanseeraama rahasto pyrkii osaltaan paikkaamaan tätä ongelmaa. Sairanen arvioi, että Suomessa vallitseva kasvuyhtiörahoituksen niukkuus synnyttää sijoitusmahdollisuuden. ”Kun suomalainen yritys päätyy tiettyyn pisteeseen, se on aika paljon parempi ja varmempi kuin jenkkiläinen vastaava”, Sairanen sanoo. ”Laittamalla sinne pääomaa pystyy tekemään riskikorjatusti tosi hyviä sijoituksia.” Yhteistyössä: Fundco Jaksossa mainittu Saku Sairasen haastattelu Kauppalehdessä: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/d70e20db-4550-4767-a077-34f650dd5972 Jaksossa mainittu Saku Sairasen ja Sauli Vilénin keskustelu IndersPodissa: https://open.spotify.com/episode/69hJvOyNHn6LmljaKWpBCM?si=LiFBdLWWSa-SmzfMJzizog Vesa Puttosen uutuuskirja Miten miljoona hankitaan ja kulutetaan Grillin kanta-asiakkaille Otavan verkkokaupasta 25 eurolla + postikulut. Grilli-hinnan saa koodilla Grilli25. Linkki: https://otava.kauppakv.fi/sivu/tuote/?id=5486856 0:00 Alku 1:02 Jääkö hyviä kasvuyrityksiä vaille rahoitusta? 9:55 "Suomalainen kasvuyhtiö on laadukkaampi kuin vastaava jenkkiläinen" 10:40 Fundcon kasvuyhtiörahasto 38:31 Private equity -markkinan tila ja ongelmat 50:24 Arvostukset ja jatkorahastot 57:33 Private credit 1:11:45 Sinappi 1:17:10 Tuomio

Showing 1–20 of 23 episodes